Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

15 vuotta varikolla – F1-erikoistoimittaja Timo Pulkkinen paljastaa kuskien tarinat

15 vuotta formulavarikoita kiertänyt Timo Pulkkinen tietää hämmästyttäviä tarinoita rata-autoilun kuninkuusluokasta ja sen tähdistä. Seuraavassa Pulkkinen esittelee F1-sarjan kauden 2016 kuljettajat omien kokemustensa kautta.

Formula 1 -kuljettajia lehdistötilaisuudessa
Kuva: EPA
  • Timo Pulkkinen

Lewis Hamilton - Mercedes

Lewis Hamiltonilla on pelkästään formulauralta takana 14 kautta, joista 9 kuninkuusluokassa. Karting-vuodet ovat sitten oma lukunsa, eli erilaisilla radoilla eri puolilla maailmaa on britti matkustellut jo vuosikausia, mutta siltikin hän jaksaa olla jatkuvasti reissun päällä.

Matkamiehen elämää tietysti helpottaa yksityiskone ja sitä kautta joustavat lento-aikatulut. Hamiltonin nykyiseen elämäntyyliin istuu parhaiten treenaaminen ja vapaa-aika Amerikan mantereella. Mestari kiirehtiikin sinne usein heti kisojen jälkeen, vaikka aikaa perillä viettettäväksi ei jäisi kuin muutama päivä.

Kuntovalmentaja Ville Viholakin on saannut osansa kovasta rytmistä, mutta aika-erot eivät tunnu Hamiltonia häiritsevän, ainakaan jos katsotaan viime vuosien tulostasoa. Paremminkin voisi kysyä, että jos räppiharrastuksen, yökerhot ja kissanristiäiset jättäisi väliin, olisiko Hamilton yhtään sen parempi kuski, tuskin.

Viime kaudelta saaliina oli 17 palkintopallisijaa, joista kymmenen korkeimmalla korokkeella. Jälki oli vakuuttavaa ja tuskin mikään tälle vuodelle muuttuu. Nälkää neljänteen mestaruuteen riittää. Kilpaa toki sen eteen täytyy ajaa ensin tallikaveria vastaan ja sitten ehkä vähän muitakin.

Lewis Hamilton ei varmasti ole varikon helpoimpia työkavereita. Tiimissä on saatu tottua monenlaisiin oikkuihin, joista myös media on saanut oman osansa. Onhan se TV- haastattelijallekin vähän hankala tilanne, kun kuski tulee paikalle kuulokkeet päässä, kuunnellen omaa musiikkituotantoaan lotkauttamatta korvaansakaan toimittajan kysymyksille.

Henkilökohtaisesti mieleen on jäänyt McLarenin uuden auton julkistamistilaisuus tallin päämajassa Englannissa. Jonottaessani haastattelua Hamilton huikkasi, että etkös olekin Suomesta, siellähän on niitä hyviä kanelipullia, johon totesin, että taidat tarkoittaa korvapuusteja. Sen jälkeen keskustelimmekin hetken suomalaisen keittiön antimista.

Valitettavan usein nykypäivänä kuskit unohtavat, mistä ne miljoonat oikein tulevat. Ilman mediaa ei homma rullaa ja 25 miljoonan tienestit olisivat vain toiveunta. Hamilton ei suinkaan ole ainoa kuski, joka ei sitä aina tiedosta, vaan sama ongelma on päivästä riippuen vähän joka ukolla.

hamilton
Kuva: EPA

Nico Rosberg - Mercedes

Nico Rosberg syntyi perheeseen, jossa moottoriurheilu oli vahvasti läsnä. Nicon ollessa vuoden ikäinen Keke ajoi viimeistä kauttaan Formula ykkösissä, mutta jatkoi sen jälkeen vielä pitkään kestävyyskisoissa ja DTM:ssä.

Nicon varhaisia lapsuusmuistoja onkin se, kun hän sai ensimmäisen ison karting-meriitin ja Keke oli luvannut tulla kiireidensä keskeltä palkintojen jakoon. Isä oli sanansa mittainen, sillä juuri ennen tilaisuuden alkua Nico näki läheiselle pikkukentälle lähestyvän mustanpuhuvan yksityiskoneen, jonka ohjaimissa istui Keke.

Myöhempinä vuosina Nico puolestaan ei pettänyt isänsä odotuksia, vaan raivasi tietään määrätietoisesti kohti ammattilaisuutta. Historian ensimmäinen GP2-mestaruus avasi lopullisesti portit Formula ykkösiin. GP2-titteli tuli huikealla tavalla, ratkaisukisassa Bahrainissa Nico putsasi pöydän ottaen paalupaikan ja kaiken kruununa historian ensimmäisenä kuskina molempien starttien voitot.

Frank Williams oli kerran aiemmin luottanut suomalaiseen ja silloin Keke toi maailmanmestaruuden. Muistan, kun menimme Nicon ensimmäiseen Williams-testiin koleana talviaamuna Barcelonaan ja veimme mukanamme kirjekuoren, jossa oli suomalainen kilpailijalisenssi. Testipesti tuli sen verran nopealla aikataululla, että Saksan autourheiluliitto ei ehtinyt reagoimaan, mutta silloinen AKK:n päällikkö Jarmo Mahonen hoiti omalla räväkällä tyylillään homman kuntoon hetkessä. Nicon F1-ura alkoi siis suomalaisella lisenssillä. Että minkähän maalainen se Nico sitten onkaan?

Vuonna 2006 Nico pääsi työskentelemään legendaarisen kaksikon Frank Williamsin ja Patrick Headin kanssa. Auto ei kuitenkaan antanut eväitä voittoihin, mutta pari kertaa silläkin pääsi palkintokorokkeelle. Jos syntymäkaupunki on Wiesbaden ja taskussa on Saksan passi, niin ei ole ihme, että paikka Mercedes-organisaatiosta aukesi.

Haaste oli heti kovin mahdollinen, kun tallikaverina oli seitsenkertainen mestari Michael Schumacher. Epäilijät olivat varmoja, että Nico on täysin altavastaaja. Sisukasta  kielineroa läheltä seuranneet olivat varmoja, että Schumi on vastaantulija ja niinhän siinä kävi.

Lewis Hamiltonin saapuminen tallikaveriksi näytti alkuun lyömättömältä yhdistelmältä, vanhat karting-kaverukset pääsisivät yhdessä toteuttamaan Mercedeksen haavetta maailmanmestaruudesta. Niinhän siinä lopulta kävikin ja Mercedes on saavuttanut kaksi valmistajien titteliä, mutta Nico on saanut molempina vuosina todeta tallikaverin vahvuuden.

Tiimin sisällä kipinät ovat sinkoilleet ja vanhasta ystävyydestä on enää rippeet jäljellä. Taistelu jatkuu jälleen tuimana ja Nicon pitäisi jatkaa nyt siitä, mihin viime vuonna jäi. Kauden viisi viimeistä kisaa tuottivat paalupaikan ja kolme viimeistä kilpailua päättyivät Rosbergin voitonjuhliin.

Nico Rosberg kuvassa
Kuva: EPA

Sebastian Vettel - Ferrari

Sebastian Vettel on koko uransa ajan ollut nopea, joten ei mikään ihme, että plakkarissa on neljä maailmanmestaruutta. Kuljettajana hänet on rankattava jopa maailman nopeimmaksi, se on toki kuitenkin makuasia.

Eletään vuotta 2004 Saksan Formula BMW ADAC sarjassa ja yksi on ylitse muiden. Sebastian Vettel kipuaa palkintokorokkeelle peräti 20 kertaa ja niistä 18 päättyy voittoon. Tähti oli syttynyt ja seuraava mestaruus tuli Formula kolmosten Eurosarjasta. Vettel toteutti hyväksi havaittua taktiikkaa, Formula ykkösiin on helpompi päästä, jos voittaa kaikki aiemmat sarjat ja mielellään ylivoimaisesti.

BMW Sauber kiinnitti Vettelin testi- ja varakuskiksi ja ensimmäinen kisa tuli vähän kuin puun takaa. Nuorukainen sai pikapestin Indianapolisin kisaan tuuramaan Kanadassa loukkaantunutta Robert Kubicaa. Samaisena viikonloppuna alkoi myös menestyksekäs suomen kielen opiskelu, kun niinikään tuuraajana oli kisainsinööri Ossi Oikarinen.

Toro Rossolla oltiin nopeita käänteissään ja jenkkikuski Scott Speedille näytettiin ovea. Tilalle napattiin kesken kauden Vettel. Saksalainen ei tuottanutkaan energiajuomajätille pettymystä. Toro Rossolla uran ensimmäinen voitto Monzassa ja sen jälkeen huikeat neljä mestaruutta Red Bullilla.

Sebastian Vettel on mukavan miehen maineessa ja tietysti meikälaiset ovat pärjänneet hänen kanssaan hyvin. Suomalaistreenarit opettivat kieltä ja monista muista poiketen Vettel toki oppi kaikki rumat sanat, mutta siinä sivussa paljon muutakin. Suomi ei suinkaan ole ainoa kieli, jota tämä lahjakkuus hallitsee.

Suomi-kytköstä lisää tietysti Aki Hintsalta hankittu kesämökki Päijänteen rannalla, Joutsan Rutalahdessa. Vettel huomioi asoita käsittämättömällä nopeudella ja on koko ajan kartalla. Aina kun herra tuli varikolla vastaan, lensi joku uskomaton anekdootti, kuten kerran kun mestari huikkasi "pylly vasten pyllya, pum pum". Hetken kesti ennen kuin tajusin mistä oli kyse, silloin sattuikin olemaan Euroviisujen kisaviikonloppu.

Nelinkertaisen maailmanmestarin yksityiselämä on tarkoin varjeltua, eikä Vetteliä näy keltaisen lehdistön juoruissa. Hän on selkeästi kaveri, joka aina johtaa tiimiä ja jaksaa tehdä tinkimättömästi töitä menestyksen eteen.

Jokaisella on tietysti omat metodinsa kisaviikonloppuisin. Vettelillä se on pieni muistikirja, johon pitkin viikonloppua ilmestyy tietoa erilaisista asioista. Jos Kimillä olisi muistikirja, olisiko suomalainen silloin samalla viivalla tallikaverinsa kanssa? Eipä se taida ihan niin mennä.

Vettel on tällä kaudella ehdottomasti mukana MM-taistelussa, sillä omalla varmalla ja vahvalla suorittamisella ja joskus jopa käsittämättömillä ihmesuorituksilla. Jos eväät eivät ihan titteliin asti riitä, niin ainakin voittoja Ferrari kuski tulee napsimaan.

Sebastian Vettel kuvassa
Kuva: EPA

Kimi Räikkönen - Ferrari

Minulta usein kysytään, miten Kimi on vuosien saatossa muuttunut ja sanoisin, ettei juuri mitenkään. Ensi kontaktini jäämieheen tapahtui joskus vuonna 1995, jolloin Kimi oli lähdössä Monacon kansainväliseen karting-kisaan ja tuli toimistollemme isänsä kanssa vanhalla 508 Mersulla antamaan haastattelua.

Sen haastattelun jälkeen aloin seurata Räikkösen edesottamuksia vähän tarkemmalla silmällä ja vuoden 1998 kartingin Suomen mestaruus vakuutti lopullisesti, että tästä kaverista kuullaan vielä lisää. Kauanhan sitä ei itseasiassa tarvinnutkaan odotella, kun jo pari vuotta myöhemmin Räikkönen ajoi ensimmäisen testin Sauberilla.

Siitä onkin hauska tarina, kun tuon testin jälkeen arvostettu brittiläinen F1-toimittaja Joe Saward sanoi, että "jos toi kaveri ajaa ensi vuonna Formula ykkösiä, niin minä pukeudun Paaviksi". Kimi ajoi, mutta ei Sawardilla ole hiippalakkia päässä näkynyt. Paremmin huutoonsa vastasi hyvä ystäväni skottitoimittaja Bob McKenzie, joka lupasi juosta seuraavan vuoden Ison-Britannian GP-viikonloppuna Silverstonen radan ympäri alasti, jos Kimi voittaa kaudella 2009 suhteellisen surkealla Ferrarilla yhdenkään kisan. Kimihän voitti, minkäs muun kuin Span ja Bob juoksi, mutta vain melkein alasti.

Sauber-kauden jälkeen taskussa oli McLaren-pesti ja Kimi oli heti suurien joukossa, vaikka ensimmäistä voittoa pitikin tovi odotella. Oli selvää, että jotain suurta oli syntymässä. Kimi teki töitä omalla tavallaan, menestyi kisoissa ja oli vapaa-ajan riennoista otsikoissa. Ehkä joskus joku testipäiväkin saattoi "vatsataudin" takia jäädä väliin, mutta tulokset puhuivat puolestaan ja Kimin maine vain kasvoi.

Bernie Ecclestone on aina ollut suuri Kimi-fani, eikä mikään ihme. Laji tarvitsee särmikkäitä ja nopeita kuskeja, eikä julkisuuskaan ole haitaksi - oli se sitten hyvää tai huonoa. Fanit ovat myös puhuneet, valittiinhan Kimi viime vuonna maailman suosituimmaksi F1-kuljettajaksi.

Kimille itselleen media on aina ollut yhtä piinaa, kaikkein mieluiten hän olisi vaan ajanut ja jättänyt PR-tilaisuudet väliin. Julkisuuden ulkopuolelta löytyy aivan erilainen Kimi, älykäs, reilu, hauska ainakin ne kolme adjektiivia kuvaavat todellista Kimiä. Muistan kerran Montrealin lentokentällä, kun istuttiin samassa loungessa, niin Kimi tuli sanomaan, että "mennääks tonne lasten leikkihuoneeseen, kun siellä on tyhjää ja rauhallista". Siellä me sitten istuskeltiin, juteltiin ja rakenneltiin legoja, eikä kukaan kehdannut tulla häiritsemään.

Tarjosipa Kimi kerran kyytiäkin yksityiskoneellaan Unkarista kisan jälkeen Helsinkiin. Harmi vaan, että en koskaan ehtinyt sille lennolle, jostain syystä Kimi selvitti ruuhkat radalta meikäläistä nopeammin ja kone odotteli kentällä jo putket kuumana.

Kimi on saavuttanut urallaan paljon, tärkeimpänä kuitenkin maailmanmestaruus nimenomaan Ferrarilla. Edessä on pitkä kausi ja kaikki on mahdollista, eikä tällä hetkellä ole mitään syytä laskea Kimiä ulos maailmanmestaruustaistelusta. Testien perusteella vaikuttaisi siltä, että suomalaisella on alla nyt sellainen auto, joka miellyttää ja jolla voi taistella taas aivan terävimmässä kärjessä.

Kimi Räikkönen.
Kuva: EPA

Valtteri Bottas - Williams

Valtteri Bottas syntyi Nastolassa yrittäjäperheeseen, joka pisti paljon peliin karting-uran alussa. Viikot paiskittiin töitä ja viikonloput pyörittiin karting-radoilla. Siis aika tuttu tarina, monenkin kuskin taustalta.

Valtteri oli jo karting-vuosinaan todella nopea. Muistuupa mieleeni hyvä tarina, kun Suomen oman aikansa kovin karting-ässä Jussi Kohtala tapasi Valtterin ensimmäisen kerran kartingin SM-viikonloppuna jossain päin Suomea. Valtteri oli seurannut radan varresta Jussin huikeita ajolinjoja ja otti samantien viisinkertaisen Suomen mestarin idolikseen.

Siitäpä aiheutuikin Valtterin isälle Ranelle hankala paikka, kun Valtteri pyysi isää kysymään Jussilta voisiko hän tulla ensi yöksi heidän asuntovaunuunsa. No, mitäpä isä ei tekisi poikansa eteen ja Rane otti härkää sarvista tiedustellen tällaista mahdollisuutta Jussilta. No sehän sopi ja kokenut konkari yöpyi Bottasten vaunussa ja kertoili vähän Valtterille vinkkejä seuraavan päivän kisaan.

Valtteri kuunteli silmät pyöreinä huippukuskin neuvoja ja otti Jussin huikeat ajolinjat käyttöön. Taidot eivät kuitenkaan ihan vielä riittäneet ja ulosajoonhan se päättyi. Ystävyys kuitenkin jatkui ja Jussi on omien karting-tallipäällikön kiireidensä keskellä vieraillut Valtterin vieraana tasaisin välein F1-varikoilla.

Valtteri teki myöhemmin selvää jälkeä kartingissa, Formula Renaulteissa ja Formula kolmosissa. Sitten oltiin totisen paikan edessä. GP3-paikka aukesi sarjan parhaasta tiimistä taustalle tulleen kivenkovan manageriryhmän Mika Häkkisen, Didier Cotonin ja Toto Wolfin avulla. Näyttöjä kuitenkin odotettiin, eikä Valtteri pettänyt vaan juhli sarjan mestaruutta. Muistan pienimuotoiset mestaruusjuhlat hotellimme terassilla Desion pikkukylässä Monzan liepeillä, siinä ihmeteltiin mestaruuspokaalia ja sitä mihin suuntaan Valtterin ura lähtee kääntymään.

Toto Wolffin omistusosuus Williams-tallista oli varmasti apuna, kun Valtteri pääsi ajamaan ensimmäisen F1-testinsä vielä saman kauden päätteeksi. Olin kameroineni paikalla aamukahdeksalta, kun portista marssi sisään kohtuullisen leveän hymyn siivittämänä Valtteri Bottas. Testipäivä meni nappiin ja siinä kohtaa tehtiin ratkaisu ja satsattiin Williamsin perjantaiharjoituksiin ja jätettiin kilpaileminen  seuraavalta kaudelta kokonaan väliin.

Monet ihmettelivät ratkaisua, mutta se osoittautui loistavaksi. Seuraavalla kaudella Valtteri oli mukana isojen poikien kehissä, historian kahdeksantena suomalaisena F1-kuskina. Ensimmäinen kausi oli kuitenkin katastrofi Montrealin sateessa ajettua kolmsoruutua lukuunottamatta. Muistan, kun tuon aika-ajon jälkeen sanoin toimittajakollegalleni, että Valtteri on sitten solminut monivuotisen sopimuksen Formula ykkösiin. Toimittaja tietysti heti tenttasi, että kenen kanssa, johon totesin, että ihan kenen kanssa vaan.

Valtteri on nyt vakiinnuttanut paikkansa F1-varikoilla, siitä hyvä osoitus oli viime kauden rajut Ferrari-huhut. Williams tuskin tarjoaa tälläkään kaudella mahdollisuutta mestaruuteen, mutta toivottavasti se tarjoaa kuitenkin palkintopallipaikkoja, ja ehkä jopa sen ensimmäisen voiton.

Ihmisenä ja työkaverina Valtteri on aivan huippuluokkaa. Mutta toisaalta silloin kun tarvitaan, osaa mies myös vaatia ja jopa vähän ärähtää.

Valtteri Bottas
Kuva: EPA

Felipe Massa - Williams

Kun pieni ja pippurinen Felipe Massa rantautui Brasiliasta Eurooppaan, oli taskussa jo yksi kotimaassa voitettu pikkuformulamestaruus. Tahti jatkui tuimana, ensin Formula Renaulteista Eurosarjan ja Italian mestaruudet. Jatkoksi seuraavalta kaudelta Italian F3000 sarjan mestaruus.

Ei ihme, että Felipeä aseteltiin heti Ferrari-kuskiksi, varsinkin kun managerina hääräsi silloisen tallipäällikön poika Nicolas Todt. Ura alkoi kuitenkin Ferrarin koneita käyttävässä Sauber-tallissa.

Sain jossain kauden alkuvaiheissa kutsun illalliselle Sauberin varikkotiloihin ja vieruskaverina istui Felipe Massa. Ilta oli mukava ja Felipestä jäi heti hyvä kuva, hän nauratti moneen kertaan pöytäseuruetta. Felipe oli tietysti äärimmäisen kiinnostunut mielipiteistäni ja kokemuksistani Kimistä, olihan Felipe tallissa Kimin vapaaksi jättämällä paikalla.

Alku Formula ykkösissä oli nihkeä ja Peter Sauber antoi lähtöpassit. Tarjolla oli onneksi hyvä ja haastava pesti Ferrarin testikuskina.

Yhden välivuoden jälkeen brassi palasi huomattavasti valmiimpana ja teki seuraavilla Sauber-kausillaan sen minkä pystyi. Ferrari tiesi tarkkaan minkälaista kuskia he hakevat Michael Schumacherin rinnalle, kun Rubens Barrichello sai tarpeekseen kakkoskuskin roolista.

Felipe Massa oli lojaali ja nöyrä. Kukapa ei olisi, kun tarjolla on paikka Ferrarilta. Brasilialainen hoiti postinsa juuri kuten pitikin. Ferrarin leivissä vierähti kuusi kautta ja se tuotti 11 voittoa. Kaudella 2008 Felipe taisteli maailmanmestaruudesta aina hamaan loppuun saakka, hän teki kotikisassaan sen mitä piti ja voitti. Maalilinjan jälkeen koko perhe oli jo juhlatunnelmissa, mutta viimeisissä mutkissa Lewis Hamilton ohitti Timo Glockin ja näin Massa hävisi mestaruuden pisteellä.

Ferrari-vuosiin mahtuu myös uran vakavin hetki, kun Unkarissa 2009 Rubens Barrichellon autosta irronnut jousi iskeytyi Felipen kypärään. Mies kuitenkin toipui ja palasi seuraavan kauden alussa takaisin, eikä kaikki mennyt aina ihan nappiin. Palkintopallipaikkoihin vauhti kuitenkin vielä oikeutti, vaikka meno olikin välillä kaukana Massan taidoista.

Perhe on aina ollut Massalle tärkeä. Isä Luis Antonio eli "Titonio" on entinen kilpakuski ja melkeinpä poikkeuksetta mukana poikansa kisoissa. Varikolla on nähty, varsinkin vielä Ferrari-aikana, hauskoja tilanteita, kun Felipen veli Eduardo saapui paikalle tallin punaisissa vaatteissa. Yhdennäköisyys oli niin hämäävä, että velipoika oli jatkuvasti fanien piirittämänä. Eduardoa se ei tuntunut haittaavan, hän suti nimikirjotuksia siinä missä veljensäkin.

Felipen vaimo ja poika Felipinho ovat lähes joka kisassa mukana. Jokusen kerran olen potkinut palloa pikku Massan kanssa ja sainpa kerran varikolla, kieltämättä aika tyylipuhtaasta pukkauksesta aplodit Rafaela-äidiltä.

Ura näytti jo olevan ohi kun Ferrari-pesti päättyi, mutta Williams avasi vielä oven brassille ja sai näin kokeneen kuskin mukaan uuteen nousuun. Felipe otti heti paikkansa tallin johtajana, mutta tappiot Valtterille kirvelivät kuitenkin aika tavalla.

Felipe on nykyään aktiivinen kuljettajien puolesta puhuja ja välillä erittäinkin kriittinen lausunnoissaan. Medialle hän on äärimmäisen helppo ja kuuluu siihen kategoriaan, jolta saa näkemyksen asiaan kun asiaan.

34-vuotiaana Massa on saanut Formula ykkösiltä paljon, mutta sopimuksen uusiminen on luonnollisesti aina vain vaikeampaa. Jos mielii jatkaa uraa, pitää tällä kaudella lyödä tallikaveri jatkuvasti ja se ei varmastikaan tule olemaan helppoa.

Felipe Massa nyrpeänä Kanadan GP:n lehdistötilaisuudessa.
Felipe Massa Kuva: EPA/ANDRE PICHETTE

Daniil Kvjat - Red Bull

13304 kilometriä, sen verran on matkaa Venäjän Ufasta Melbourneen. Siitä matkasta Daniil Kvjat haaveili jo pikkupoikana karting-auton ratissa. Sen eteen täytyi kuitenkin tehdä paljon töitä.

Heti ensimmäisistä formulavuosista lähtien oppi oli parasta mahdollista, tulihan sitä roppakaupalla suomalaisilta. Kvjat saalisti ensimmäiset voitot ja ison mestaruuden Koirasen Formula Renault -tiimissä. Silloin jo oli nähtävissä, että tästä kaverista tulee vielä jotakin. Koirasen tiimin toimitusjohtaja Afa Heikkinen muisti aina tavatessamme hehkutella venälaiskuskin taitoja.

Red Bull vakuuttui myös näytöistä ja osti paikan GP3-sarjaan, yllättäen Arden-tallista, jonka omistaa Red Bullin tallipäällikkö Christian Horner. Kvjat oli nopea, mutta alkukausi vähän tahmea, loppua kohti homma parani ja Daniil venyi viimeisessä kisassa sarjan mestariksi.

Paikka Toro Rossolta aukesi, mutta samalla paineet kasautuivat ja kauden edetessä ulospäinsuuntauvasta äärimmäisen kielitaitoisesta kuljettajasta tuli hiljainen ja varovainen.

Toki huumoriakin vielä löytyi, yksi ensimmäisistä haastatteluistani alkoi hauskasti, kun Daniil tokaisi selvällä suomenkielellä, että "moro ukkeli". Suomalainen kuntovalmentaja luonnollisesti kehittää härmänkielen taitoa koko ajan, mutta vahvasti epäilen, että kaikki painokelvoton sanasto saattaa silti olla jo Koirasen tallin peruja.

Paineiden allakin Kvjat on raivannut tiensä huipputalliin. Turhautuminen on paikotellen näkynyt paitsi virheinä, myös tulikivenkatkuisina kommentteina tiimiradiossa. Tällä kaudella pitää tulosta syntyä. Toistaiseksi saaliina on yksi palkintopallipaikka ja se ei Red Bullille riitä.

Red Bullin insinööri onnittelee Daniil Kviatia.
Kuva: Martin Bosco / EPA

Daniel Ricciardo - Red Bull

Vuonna 1989 maapallon toisella puolella Perthissä ajettiin historian ensimmäinen Australian MM-ralli. Olin silloin paikalla seuraamassa, kun Juha Kankkunen juhli Toyotalla voittoa. En olisi niissä voitonjuhlissa arvannut, että vain pari kuukautta aiemmin oli samaan kaupunkiin, italialaiset sukujuuret omaavaan perheeseen, syntynyt poikalapsi nimeltä Daniel Ricciardo.

Veikkaisinpa, että jos Australian kouluissa on tapana jakaa lukuvuoden päätteeksi hymypatsaita, niin Danielilla on niitä hylly täynnä. Mies teki kotimaassaan kartingissa hyvää jälkeä, joten ainoa vaihtoehto ammattilaisuran kannalta oli siirtyminen Eurooppaan. Formula Renault ja F3 mestaruuksien jälkeen oli aika katsella jo hiukan pidemmälle tulevaisuuteen ja sitä auttoi kuuluminen Red Bullin organisaatioon.

Renaultin 3,5 litraisissa voittoja kertyi kuusi, ja makein niistä varmasti oli Monaco. Muistan hyvin ne australialaisjuhlat, kun samana viikonloppuna Mark Webber voitti vielä Formula ykkösten GP:n. Red Bull ajatti Ricciardoa perjantain harjoituksissa Toro Rossolla ja osti hänelle paikan kesken kauden 2011 häntäpään talli HRT:ltä.

Saman vuoden päätteeksi meitä oli kourallinen toimittajia paikalla Abu Dhabissa, kun Red Bull antoi Sebastian Vettelin mestaruusauton Ricciardon käsiin. Aussi painoi testeissä kovempaa kuin Vettel oli kisaviikonloppuna kertaakaan ajanut. Voitte vain arvata sen hymyn määrän, sitä oli - jos mahdollista - vielä normaaliakin enemmän.

Olen usein sanonut, että Mark Webber oli varmasti varikon mukavin kaveri, mutta samaan kastiin voidaan laskea myös Ricciardo.

Kerran sattui hauska tilanne, kun lensin silloisesta kotikaupungistani Kuala Lumpurista Shanghaihin ja sain puolivahingossa business-luokan paikan. Istuutuessani penkkiin vilkaisin, että mikähän hupparityyppi peitto korvilla tuossa vieressä istuu. Lennon puolivälissä väsynyt matkalainen paljastui Ricciardoksi, siinä sitten muutama tunti turistiin niitä näitä, mutta ei juuri sanakaan Formuloista. Rallista hän oli maanmiehensä Webberin tapaan kuitenkin varsin kiinnostunut.

Daniel Ricciardo on tulevaisuuden maailmanmestari, siitä ei ole kahta kysymystä, ajankohta vaan on hiukan avoinna. Tänä vuonna se ei kuitenkaan tapahdu, mutta kymmenen palkintopallin ja kolmen voiton jatkoksi tulee varmasti pitkän kauden aikana myös huippusijoituksia.

Daniel Ricciardo
Kuva: EPA

Sergio Perez - Force India

Kartingin jälkeen oli Sergio "Checo" Perezillä oli suuntana Eurooppa ja heti ensimmäisena formulavuonna meksikolainen sai kosketuksen suomalaisiin. Formula BMW-sarjassa tallina oli Team Rosberg.

Pari vuotta myöhemmin hän voitti Britannian kansallisen F3-mestaruuden, mutta ei sitten se koomin ole voittanut minkään sarjan mestaruutta. Hän oli myös uran alkuvaiheissa kiinnitettynä Ferrarin nuorten kuljettajien ohjelmaan, joka totuuden nimessä ei ole koskaan saanut oikein mitään aikaiseksi.

Perez raivasi tiensä Formula ykkösiin GP2-sarjan kautta ajaen sekä pääsarjassa, että Aasian sarjassa kaksi kautta. Se ei ollut halpa reitti, rahaa paloi kuutisen miljoonaa euroa, mutta toisaalta taustavoimat olivat kunnossa. Manageriksi tuli meksikolainen Formula- ja LeMans-kuski Adrian Fernandez ja sponsoriksi Telmex.

Tapasin Fernandezin Monacossa, kun hän vielä suunnitteli mihin suuntaan Checoa lähdetään viemään. Keskustelu oli sikäli hauska, että rahasta oli helppo puhua- Adrian totesi, että paljon sitä on mennyt, mutta vielä enemmän menee ennen kuin tämä kaveri on Formula ykkösissä.

Toisaalta hän myös totesi, että sitä kyllä riittää, sillä taustalla on laskentatavasta riippuen ehkä jopa maailman rikkain mies Carlos Slim  (2015, Forbesin lista, toiseksi rikkain, omaisuus 57 miljardia).

Fernandezilla kilpa-ajajana oli varsin hyvä näkemys siitä, minkälaisesta kuskista oli kysymys. Hän kysyikin minulta mielipidettä, "koska olet kuitenkin selostanut kaikki GP2-kilpailut", johon vastasin, että "kuten tuloksetkin kertovat, niin ei ihan sarjan paras kuski, mutta ei kaukana". "Sitä minäkin", totesi Fernandez. Seuraavana vuonna Perez oli sarjan kakkonen, voittaen viisi kisaa.

Rahalla aukesi paikka Sauberilta ja ensimmäinen vuosi oli hankala, mutta seuraavalla kaudella auto oli hyvä. Perez oli vähällä voittaa Malesiassa, mutta pieni virhe pudotti hänet kakkoseksi. Perezin nimi oli kuumaa valuuttaa ja McLaren iski tulevaisuuden lupaukseen kiinni, mutta tarjolla oli huonot eväät.

Kausi oli aikamoista takkuamista, eikä tilannetta helpottanut yhtään, että paineita kasattiin koko ajan lisää harteille. Se tietysti tiesi sitä, että varikolla ei aina ollut välttämättä kaikkein hyväntuulisin kuski ja siihen päälle vielä latino mentaliteetti, niin haastattelutilanteet saattoivat joskus olla aika lyhyenpuoleisia.

Perezin kuntovalmentajana oli Antti Vierula, joka oli edellisinä kausina työskennellyt Lewis Hamiltonin kanssa, eikä Antti hänenkään kanssa aina päässyt helpolla. Antti pärjäsi kuitenkin Perezin kanssa hyvin ja kertoikin usein hauskoja tarinoita heidän retkistään Perezin kotikonnuille ja rajuista lentomatkoista paikallisilla pikkukoneilla.

Sen mitä itse olen ollut tekemissä Perezin kanssa, minulle on jäänyt kuva mukavasta kaverista, joka kuitenkin tarvittaessa osaa pyytää ja myös saa haluamansa. Viimeiset vuodet Force Indialla ovat kehittäneet hänestä maailmanluokan kuskin. Tulevallakin kaudella eväät ovat kohtuulliset, pistesijoilla pitäisi olla jatkuvasti ja pikku tuurilla ehkä palkintopallillakin kerran tai pari.

Sergio Perez
Kuva: EPA

Nico Hülkenberg - Force India

Nico Hülkenberg aloitti uransa Formuloissa heti vakuuttavasti. Hän voitti Saksan Formula BMW -mestaruuden ja jonon jatkoksi vielä Formula 3 -sarjan mestaruuden.  Jo paljon ennen F1-uraa puhuttiin seuraavasta saksalaisesta supertähdestä.

Nico hoiti seuraavankin sarjan eli GP2:n kuten kuuluukin, ja voitti kaudella 2009 ART-tallin autolla mestaruuden murskaavasti, 5 voittoa ja 10 kertaa palkintopallilla.  Hulkenberg liitettiin jo tässä vaiheessa vahvasti Ferrariin. Aika ei kuitenkaan vielä ollut kypsä, joten Williamskaan ei ollut huono paikka aloittaa kuninkuusluokassa.

Debyyttikausi oli sellaista peruskauraa ja tuotti 22 pistettä. Sokerina pohjalla oli kuitenkin vaikeissa olosuhteissa paalupaikka Brasiliassa. Tuo tilanne on jäänyt hyvin mieleeni, vaikka en yleensä kovinkaan paljon harrasta vedonlyöntiä, niin pistin supertriplassa 50 senttiä kolmikolle Hülkenberg, Vettel, Webber.

Sehän osui kohdalleen ja ymmärrätte varmaan, että muistan kertoimen hyvin, se oli 3400. Maistuipa brasilialainen pihvi illalla hyvältä, kun taskussa oli 1700 euroa. Naureskelimme Hülkenbergin kanssa tätä myöhemmin, mutta provisiota en kuitenkaan luvannut.

Nico joutui Williams-vuoden jälkeen vähän heittopussin rooliin. Ensin Force Indialla pelkkiä perjantaiharjoituksia, sitten seuraavalla kaudella kisakuskin paikka. Sitä kesti yhden kauden ja sitten mentiin jo Sauberille, mutta vain yhdeksi kaudeksi.

Nyt paikka Force Indialla on vakiintuneempi, mutta ei sitä, mitä Nico hakee. Kun Kimin Ferrari-sopimusta väännettiin viime kaudella, liitettiin Hülkenbergin nimi jälleen vahvasti italialaistalliin. Samaa vääntöä Ferrari-paikan suhteen käydään jälleen tulevalla kaudella, mutta onko 28-vuotiaan Hülkenbergin nimi enää listoilla?

Mahdollisesti on, mutta ei välttämättä ihan ykkösvarauksena. Kilpakuljettajanahan hän on äärimmäisen hyvä, siitä ehkä osoituksena viime vuoden LeMans-voitto kylmiltään. Siihen vain harva, jos kukaan pystyy.

PR-taidot ovat kohdillaan, hän osaa antaa hyvää palautetta, huumorintajua löytyy, eli kaikki olisi valmiina vaikka mihin. Pahasti vaan näyttää siltä, että Nico on ollut väärään aikaan väärässä paikassa.

Näyttöjä Hülkenbergin ei tarvitse enää antaa, paitsi tulevalla kaudella pitää tietysti olla tallikaveria nopeampi. Tulostason määrittelee Force India, Hülkenberg ajaa varmasti niin hyvin kun kalusto antaa myöden.

Nico Hülkenberg varikolla
Kuva: EPA

Romain Grosjean - Haas

Sveitsissä syntynyt Romain Grosjean on varmasti kuljettaja, jolla on eniten pienemmissä luokissa voitettuja mestaruuksia. Ensimmäisen tittelinsä hän otti jo vuonna 2003 Junior Formula Masters -sarjasta. Seuraava mestaruus tuli Ranskan Formula Renaulteista ja ensimmäinen iso titteli Formula kolmosten Eurosarjasta.

GP kakkosissakin homma kulki mukavasti, heti ensimmäisenä vuonna tuli Aasian sarjan mestaruus. Pääsarjan mestaruus olisi varmasti tullut jo vuonna 2009, ellei ranskalaista olisi kutsuttu kesken kauden Formula ykkösiin.

Nelson Piquet junior oli huonossa huudossa ja hänelle näytettiin kesken kauden ovea. Grosjean sai tilaisuutensa, mutta sillä erää ura jäi 7 kisan mittaiseksi. Eihän siinä auttanut kuin hakea uutta vauhtia ja siltä matkalta heltisi Auto GP -sarjan mestaruus. Jonon jatkoksi laitettiin vielä GP kakkosista sekä Aasian että pääsarjan mestaruudet.

Paluu kuninkuusluokkaan tapahtui kaudella 2012 Lotuksella, tallikaverina Kimi Räikkönen. Kausi tuotti paikotellen hyviä sijoituksia, mutta loi hänelle myös " kolari-kallen" maineen.

Grosjean eli kovan paineen alla, jatko oli epäselvää, mutta lohtuna se, että manageri ja tallipäällikkö olivat sama henkilö. Eric Boullier sai varmasti puhua pitkään ja hartaasti tallin omistajan Gerard Lopezin kanssa ennenkuin jatkosopimus varmistui.

Samoihin aikoihin Grosjeanin elämä muuttui muutenkin, kun hän avioitui pitkäaikaisen tyttöystävänsä Marion Jollesin kanssa. Romainin kanssa en oikeastaan ollut aiemmin ollut juurikaan tekemisissä, mutta Marionin kanssa sitäkin enemmän, kuitenkin vain ammatillisesti. Marion toimi Ranskan TF1-kanavan varikkoreportterina ja usemman vuoden ajan jonottelimme samoja haastatteluja.

Kimi Räikkösen tallikaverina oli selvää, että Grosjean joutui tekemisiin suomalaisten kanssa ja vasta silloin huomasin, kuinka hauska kaveri hän on. Yksi hyvä tarina muistuu mieleen Melbournesta. Grosjean oli paikallisen TV:n aamuohjelmassa vieraana ja toimittaja kysyi, kuinka paljon olet ylipäätänsä keskustellut Kimin kanssa. Tähän Romain vastasi, että testien aikana sanoin hänelle, että sulla on makeet aurinkolasit, johon Kimi oli tokaissut, että mä voin hommata samanlaiset sullekin. Siinä oli koko testien aikainen keskinäinen kanssakäyminen.

Seuraavalle kaudelle Melbourneen saapui aivan erilainen Grosjean, Lotus oli hyvässä tikissä ja palkintopallisijoituksia tuli mukavaan tahtiin. Kauden loppuosa oli huikea, kolme kolmostilaa ja Yhdysvaltain GP:stä uran paras suoritus eli kakkospaikka.

Sveitsin-ranskalainen teki viime kauden loppupuolella kovan ratkaisun ja päätti lähteä kohti tuntematonta. Ei ole mikään salaisuus, että hän on aina haaveillut Ferrarin paikasta ja varmasti siitä jossain vaiheessa neuvoteltiinkin. Nyt on selän takana ainakin Ferrarin kone, onhan se askel sekin.

Uuden tallin nimen perään voi kuitenkin lisätä kirjaimet -te, sitä nimittäin Haas tänä vuonna tarjoaa. Maalinpääsyt ovat ainoa, mitä kannattaa tavoitella, tyhmiä virheitä pitää välttää. Grosjean on kokemuksensa ansiosta kuitenkin loistava kuljettaja kehittämään uutta tallia.

Romain Grosjean.
Kuva: EPA/SRDJAN SUKI

Max Verstappen - Toro Rosso

Vuonna 1997 syntyi Verstappenien moottoriurheilusukuun uusi jäsen, joka sai kasteessa nimen Max. Isä-Jos kilpaili tuolloin aktiivisesti Formula ykkösissä, Tyrrell-tallin kuljettajana, tallikaverinaan Mika Salo. Bensaa tuli vereen äidinmaidossakin, sillä Sophie Kumpen oli yksi oman aikakautensa kovimmista karting-kuskeista. Parhaana meriittinä voitaneen pitää Italian Parmassa ajetun Andrea Margutti Trophyn voittoa, jolloin taakse jäi mm. Jarno Trulli.

Max on itseasiassa syntynyt äidin kotimaassa Belgiassa, mutta kilpailee nyt isän kotimaan mukaan Hollannin lisenssillä.

Maxin eno on myös kilpa-ajaja vailla vertaa. Anthony Kumpeniin törmäsin useaan otteeseen kiertäessäni Belcar-rata-sarjan kisoja. Silloin jo oli puhetta, että katsokaa vaan, kunhan siskonpoika pääsee kartingista isompiin formuloihin. Max oli kartingissa aivan lyömätön, eikä mikään ihme kun isä rakenteli autoja ja oli koko ajan vahvasti mukana touhussa.

Verstappenin autot olivat kovaa valuuttaa ja yhdessä vaiheessa jos halusi menestyä, piti kalusto käydä ostamassa Josilta. Kausi 2013 oli huikea Maxin viedessä kartingissa koko potin. Kahdesta eri sarjasta Euroopan mestaruudet ja kaksi MM-mitalia, joista toinen kultainen ja pronssinen.

Red Bull teki historiallisen vedon ja tarjosi Maxille Formula 1 -sopimusta tämän ollessa vasta 17-vuotias. Hän voitti vielä kaudella 2014 Formula 3 Mastersin ja sijoittui Eurosarjassa kolmanneksi kymmenellä voitolla. Saman vuoden lopuksi tarjoutui vielä kolmet perjantaiharjoitukset rata-autoilun kuninkuusluokassa.

Maxin sopimus oli julkaistu juuri ennen vuoden 2014 Span kisaa, ja voitte vain arvata minkälainen kuhina nuorukaisen ympärillä kävi. Minulla oli tuolloin tilaisuus keskustella pitkään kahvikupin äärellä isä-Josin kanssa, joka ei hetkeäkään epäillyt etteikö Max pärjäisi. Jos totesi myös, ettei hänen kilpauransa aikaisilla autoilla kilpaileminen olisi 17-vuotiaalta onnistunut mitenkään. Se kertoo tämän päivän formuloista.

Debyyttikaudella kaikki meni juuri suunnitelmien mukaan, 49 pistettä kauden aikana ja muutama historiankirjoihinkin päätyvä ohitus. Uusi supertähti oli syttynyt. Max Verstappenilla on vain taivas on rajana, lahjakkuus on aivan käsittämätön ja nuorukainen on jokaisen tallipäällikön hankintalistalla.

Toistaiseksi kuitenkin Red Bull velvoittaa, mutta kun se sopimuspaperi loppuu, alkaa todellinen kilpajuoksu siitä kuka Verstappenin saa. On pakko sanoa, että muutkin kuin ilmiömäiset ajotaidot ovat Maxilla kohdallaan. Lisäksi löytyy kielitaitoa, sopivasti huumoria ja hyvät PR-taidot. Saattaa olla, että tällaista pakettia ei ole koskaan Formula ykkösten historiassa ollut.

Max Verstappen
Kuva: EPA

Felipe Nasr - Sauber

Brasilialaisen kilpa-ura alkoi 7-vuotiaana, mutta ei toisaalta ihme, olivathan libanonilaistaustaiset isä ja setä kilpatallin pyörittäjiä. Kun kotimaan karting mestaruudet oli taskussa siirtyi Felipe Eurooppaan vuonna 2009.

Seurasin tuolloin myös Formula BMW:n Eurosarjaa ja sieltä erottui selkeästi yksi mies. Felipe Nasr voitti sarjan mestaruuden ja selkeästi, kauden aikana 14 palkintopallia. Seuraavana vuonna alkoi yhteistyö Steve Robertsonin kanssa ja brassi kilpaili Formula kolmosilla Räikkönen-Robertson tiimissä. Seuraavalla kaudella tuli sitten Britannian F3-mestaruus.

Muistan, kun juttelin Steven kanssa ja hän sanoi, että oli ajatellut jättää managerihommat, mutta mietti kuitenkin, että Kimin jälkeenkin olisi kiva tehdä jotain. Steve kehotti minua seuraamaan tarkasti Felipeä GP kakkosissa. Se olikin hyvä vinkki.

Nasr ajoi kolme kautta GP2-sarjaa ja oli alusta lähtien henkilökohtainen suosikkini. Ajotyyli oli näyttävä, välillä vähän liiankin. Mainitsinkin kerran hänelle, että olen suuri fanisi, johon hän vain totesi, että niitä ei koskaan ole liikaa, kiva että kelpaa.

Taustat olivat kunnossa, Banco do Brasil puski rahoituksen ja Steve neuvotteli. Syntyi sopimus perjantaiharjoituksista Williamsilla ja samanaikaisesti Nasr taisteli myös GP2-mestaruudesta. Paukut loppuivat vähän kesken ja sarjasijoitus oli kolmas, mutta alla oli hyvä vuosi Williamsin kanssa.

Hetken aikaa jo näytti siltä, että toisen Felipen, eli Massan, ura on päätöksessä ja paikka Williamsilta aukeaisi. Formula ykkösissä asiat eivät kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan ja yhtäkkiä Steve olikin neuvottelupöydän ääressä Sauberilla. Puhuttiin jälleen isosta rahasta noin 15 miljoonasta. Se raha kuitenkin löytyi ja näin brassin yksi suuri unelma täyttyi.

Viime kausi oli sekä hyvä että huono. Nasr oli paikoitellen tallikaveria nopeampi, mutta välillä alakynnessä. Tälle kaudelle Sauberin eväät ovat kehnot, uudella autolla vain neljä päivää testiä. Tuloksellisesti ei siis voida ihmeitä odottaa.

Felipen täytyy vältellä typeriä virheitä, olla nopeampi kuin tallikaveri, ja jos sattuisi jonkun pisteenkin saamaan, niin ei sekään olisi huono asia. Nasrin tulevaisuus on pienoinen kysymysmerkki.

Brasilia tarvitsee F1-kuskin, joten siltä kantilta asiat ovat hyvällä mallilla. Saattaa kuitenkin olla, ettei Nasrista välttämättä ole tulevaisuuden supertähdeksi.

Felipe Nasr
Kuva: EPA

Carlos Sainz - Toro Rosso

Elettiin vuotta 1994, kiersin silloin viimeistä vuotta rallin MM-sarjaa. Kymmenen vuoden aikana meistä oli Carlos Sainzin kanssa tullut hyvät ystävät.

Matadori ajoi tuolloin MM-sarjaa Subarulla ja oli ennen Jyväskylää voittanut Kreikassa. Juttelimme ennen Suurajoja pitkään lapsista. Minulla oli matkalla mukanakin kaksivuotias poikani ja Carlos odotti perheenlisäystä juuri niillä hetkillä.

Hän pohdiskeli, että olisihan hienoa vielä kerran voittaa näissä maisemissa. Sitä voittoa ei tullut, mutta palkintopallisija kuitenkin. Sitäkin suurempi oli riemu, kun Carlos Jr. syntyi seuraavana torstaina. Enpä olisi välttämättä heti arvannut, että maailma oli saanut uuden Formula 1 -kuljettajan.

Carlos Jr, kuten häntä uran alkuvuonna kutsuttiin, aloitti heti kun säännöt sallivat, eli 16-vuotiaana Formula BMW:n eurosarjasta.  Noihin aikoihin tapasin nuoremman Sainzin useampaan kertaan F1-testeissä radan varresta. Seisoskelimme kerran Valenciassa parisen tuntia testejä seuraten ja niissä keskusteluissa kävi hyvin selväksi, että rata-autoilu kiinnostaa enemmän kuin ralli.

Ensimmäinen merkittävämpi mestaruus tuli Koirasen veljesten Formula Renault -tiimin autolla kaudella 2011. Silloin Pohjois-Euroopan sarjassa jälki oli vakuuttavaa, 17 palkintopallisijoitusta.

Keskustelimme kerran pitkään Marko Koirasen kanssa isien roolista poikien taustalla. Marko totesi tuolloin, että välillä olisi parempi jos isät pysyisivät kaukana varikoista ja kertoi samaan hengenvetoon, että on olemassa tietysti monenlaisia isiä. Ja sitten on Carlos Sainz.

Tämä kertonee siitä, että tallipaikan ostajana isä-Carlos ei ollut niitä helpoimpia asiakkaita ja tiesi tarkkaan mitä pojalleen haluaa. Formula kolmosten kautta pikku-Sainz nousi GP3-sarjaan ja silloin oli jo taustalla Red Bullin junioriohjelma. Kausi oli vaisu ja virheitä tuli roppakaupalla.

Oma mielipiteeni on, että kun Red Bull -lippalakki kääntyi väärinpäin päässä, oltiin vaarallisilla vesillä. Jotenkin tuli mieleen jenkkikuski Scott Speed, joka aika nopeasti sai lähteä Formula ykkösistä. Muistan yhdenkin kisan kun Sainz oli tehnyt virheen ja Venäjän Daniil Kvjat porskutti energiajuomajätin väreissä voittoon. Nuorten kuskien ohjelmaa vetänyt tohtori Helmut Marko ripitti Sainzia varikkosuoralla, samalla kun Kvjat suihkutteli kuohujuomaa. Siinä vaiheessa olin aika varma, että Sainzin tie nousee pystyyn, kaikeksi onneksi toisin kuitenkin kävi.

Lippalakki kääntyi oikeinpäin ja asenne oli kohdallaan, kun espanjalainen voitti seuraavalla kaudella vaikean ja haastavan Formula Renault 3.5 -sarjan. Eikä se mestaruus ollut vahinko, 7 voittoa kertoivat että potentiaalia on. Se, että paikka Formula ykkösiin aukesi, on varmasti pitkälti kuskin omista näytöistä kiinni, mutta tässä tapauksessa on pakko sanoa, ettei isästäkään haittaa ollut.

Ensimmäinen kausi Toro Rossolla oli tietysti sikälikin vaikea, että nuorempi tallikaveri oli selkeästi niskan päällä. Vaikka Sainz teki virheitä, löytyi kaudesta myös paljon hyvää ja se huomattiin. Tällä kaudella ei saa enää anteeksi mitään, tallikaveri on pakko lyödä - eikä ainoastaan silloin tällöin vaan jatkuvasti.

Carlos Sainzilla on ehdottomasti näytön paikka, joka tuo tullessaan paineita. Toivottavasti 21-vuotias kestää ne.

Carlos Sainz
Kuva: EPA

Jenson Button - McLaren

Jenson Button tuli Formula ykkösiin Robertsonin manageriperheen avustuksella. Alla oli Englannin Formula 3 sarjan kolmospaikka, eli jonkin verran töitä ja rahaa jouduttiin taustalla käyttämään. Vuonna 2000 tarjoutui kuitenkin paikka heti hyvään tiimiin Williamsille. Avausvuonna pistetili aukesi, mutta mikään supertähti Jenson ei ollut, ainakaan muiden mielestä. Omasta mielestään hänellä kuitenkin oli varaa kulkea nenä pystyssä ja elämä oli yhtä juhlaa, johon kuuluivat jahdit, juhlat ja naiset.

Talli vaihtui Renaultiin ja muistan hyvin kun vuonna 2001 varikoilla saapasteli vielä kohtuullisen vaikeasti haastateltava britti. Tulostaso oli kuitenkin sitä luokkaa, että oli syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja viimeistään siinä vaiheessa kun Button siirtyi BAR Hondalle oli toinen ääni kellossa.

Jensonista tuli Honda vuosien aikana armoton työjuhta, kokemus karttui ja asenne muuttui. Useamman kerran olemme vuosien saatossa tarinoineet lentokentillä ja silloin on vastapelurina aina ollut todellinen herrasmies. Vuonna 2009 Jenson sai vihdoinkin sen kaivatun maailmanmestaruuden, vaikka auto olikin ylivoimainen, niin turhaa sitä on kenenkään kritisoida. Pelin henki vain on Formula ykkösissä sellainen, kuten viimeiset kuusi vuottakin ovat osoittaneet.

Yksi tärkeä tekijä Jensonin uralla on ollut muutama vuosi sitten edesmennyt isä. Kisapäivinä aina vaaleanpunaisiin paitoihin pukeutunut John Button oli käytännössä aina varikolla ja kuului kalustoon. Isä ja poika asuivat usein vierekkäisissä asuntoautoissa, varikon portin tuntumassa.

Varmasti  pitkälti isän ansiota on se, että ylpeästä nuorukaisesta kasvoi Formula 1 legenda. Jensonilla kisoja on enemmän kuin kenellekään muulla ja kotimaassaan hän on äärettömän suosittu, samoin kuin varikolla. Oman työni kannalta Jenson on ollut varsinkin viime vuosina mahtava tyyppi. Jos jouduin väsäämään juttua vähän vaikeammasta aiheesta, johon ei kommentteja meinannut saada, tuli Jenson aina apuun.

Olen kerran jos toisenkin sanonut hänelle, että viitsitkö kommentoida tätä asiaa, jotta saisin jutun kasaan. Se taktiikka toimi lähes poikkeuksetta Buttonin kanssa, joten PR-taidoiltaan kyseessä on siis aivan huippukaveri. Meriitit ovat valtavat: 16 kautta Formula ykkösiä, 15 voittoa, 50 palkintopallia ja uraa vielä edessä yksi kausi.

Jenson Button
Kuva: EPA

Fernando Alonso - McLaren

Muistan hyvin, kun Fernando Alonso tuli ensimmäisen kerran kilpakuskina F1-varikolle vuonna 2001. Takana oli mestaruus Nissanin World Seriesista ja edellisvuodelta nelospaikka Formula 3000 sarjasta. Manageri Flavio Briatore oli hoitanut Oviedon miehen sarjan häntäpään talliin Minardille, mutta se ei tahtia haitannut. Jotenkin Alonsosta aisti heti, että tästä kaverista kuullaan vielä paljon.

Ajattelinkin silloin, että pitäisikö haastatella Alonsoa ihan jokaisessa mahdollisessa käänteessä ja tulla sitä kautta tutuksi tulevan supertähden kanssa. Jonkin verran sitä harrastettiinkin, muttei ihan tarpeeksi.

Hänen päästyään Renaultille alkoi tapahtua ja hauska muisto on Unkarista, jossa Alonso otti kaikkien aikojen nuorimpana kuskina ensimmäisen voittonsa. Olimme hakeneet Kimi Räikkösen ja Mika Häkkisen haastattelut ja missasimme käytännössä kolmen kärkikuskin "aitaushaastattelut". Kiirehtiessämme haastattelukarsinaan oli Alonso juuri antamassa viimeistä vastausta toimittajille ja tiedottaja sanoi, että se oli tässä, kiitos.

Renaultin tiukkana tunnettu lehdistödaami kuitenkin heltyi ja antoi luvan, kun pyysin saada esittää yhden kysymyksen. Totesin Alonsolle, että koska aikaa on vain yhteen kysymykseen: "Tell me the whole story, starting from Thursday", eli kerro minulle koko viikonlopun tarina alkaen torstaista. Kaikki repesivät nauruun ja aika pitkä vastaus sieltä tuli, joskaan ei ihan koko tarinaa.

Kahden maailmanmestaruuden jälkeen Alonsosta tuli hyvin arvonsa tunteva kuljettaja, joka ulospäin antaa ehkä jopa leppoisamman kuvan kuin mitä kuoren alla nykyään piilee.

Vaikea tallikaveri, kysykää vaikka Hamiltonilta ja Räikköseltä. Kärkäs lausunnoissaan, eikä juurikaan kunnioita isojakaan pomoja, kysykää vaikka Ron Dennisiltä. Toisaalta sitten taas yksi maailman taitavimmista kuskeista, joka osaa haastatteluissa antaa juuri sellaisia vastauksia, joita toimittajat kaipaavat.

Viimeksi kun haastattelin häntä yksityisesti, oli minulla vastassa älykäs ja todella moottoriurheilua rakastava kuljettaja. Toivottavasti McLaren Honda suo hänelle vielä yhden mahdollisuuden tavoitella voittoja.

Fernando Alonso
Kuva: EPA

Marcus Ericsson - Sauber

Ruotsin Örebro on moottoriurheiluhenkistä aluetta. Niiltä seuduilta lähti Ronnie Peterson aikanaan maailmanvalloitukseen. 12 vuotta ruotsalaistähden traagisen kuoleman jälkeen syntyi samoissa maisemissa Kumlassa poika nimeltä Marcus Ericsson.

Perheessä ei ollut moottoriurheilutaustaa, mutta kun isä vei Marcuksen kymmenen vanhana sisäkartingradalle, se oli menoa. Ensimmäinen kansainvälinen meriitti tuli Ison-Britannian Formula BMW -sarjasta kaudella 2007. Marcus seisoi 13 kertaa palkintokorokkeella, voitti seitsemän starttia ja se tiesi mestaruutta.

Hyvä ystäväni Ruotsin TV:n kommentaattori Eje Elgh ryhtyi manageriksi, ja sitten alkoi tapahtua. Ejellä on kovat suhteet Japaniin, jossa hän itsekin aikanaan kilpaili ja sieltä löytyi Marcukselle paikka Formula kolmosista. Homma eteni suunnitelmien mukaan ja mestaruus tuli selkeästi, 5 voittoa ja 11 kertaa palkintokorokkeella.

Muistan, kun Eje pähkäili selostuskoppikäytävällä aina töiden lomassa, että mitenköhän tästä pitäisi jatkaa. Hän kuitenkin uskoi Marcukseen ja hankki rahoituksen, mutta pisti varmasti omiaankin peliin. Pari miljoonaa siihen meni, mutta Marcus oli sisällä GP kakkosissa.

Ensimmäiseltä kaudelta tuli yksi voitto ja se oli ihan kelvollinen suoritus. Ainoa huoli oli, että taas piti löytää jostain pari miljoonaa.

Olin selostaessani kisoja pistänyt Marcuksen merkille hyvänä kuskina, mutta korvien väli ei aina ollut kunnossa. Silloinen rengastoimittaja Bridgestone kutsui meitä GP2-selostajia vuorollaan lounaalle jonkun kuskin kanssa. Minun kohdalle osui lounashetki Marcus Ericssonin kanssa, ja aika nopeasti selvisi, että se korvien välin ongelma esiintyy vain radalla. Meistä tuli sen jälkeen hyvät ystävät ja tavallaan välillä myös työkaverit, kävihän Marcus myös usein ruotsalaisten selostuskopissa kommentaattorin hommissa.

Kaudet GP kakkosissa vierivät ja manageri tuskaili, sillä Marcus ei ollut mikään supertähti. Välillä kaikki onnistui ja välillä tuli aivan käsittämättömiä virheitä. Kieltämättä monesti varikolla mietittiin, että miten rahoitus järjestyy, mutta mikäli vähänkään osasin lukea rivien välistä, niin se ei ollut niin iso ongelma.

Ejellä oli kovat suhteet Ruotsin liikemaailmaan, mutta oli syytäkin. Joskus meidän pikkupiireissä kiersi tarina, että kuninkaasta ja Wallenbergeistä lähtien kaikki ovat mukana, vain Ikean omistaja puuttui.

Vuonna 2013 näytti, että nyt nousee tie pystyyn, neljäs kausi GP kakkosissa ja rahaa oli sulannut kymmenisen miljoonaa, eivätkä ne olleet kruunuja. Paikka oli sen hetken parhaassa tiimissä DAMS:illa ja mestaruus olisi pitänyt ottaa. Ei ollut Marcus kuitenkaan valmis haasteisiin, vauhti oli kyllä kovaa, mutta jos ajaa kahdesti paalulle ja missaa molemmat startit, ovat asiat huonosti.

Ejellä, tai ehkäpä paremminkin taustavoimilla, kuitenkin uskoa riitti ja väkisin puskettiin eteenpäin. Ei muuta kuin rahaa pöytään ja Formula ykkösiin Caterhamille. No siitähän ei tullut mitään, jotain parempaa piti keksiä.

Eje juoksi ympäri varikkoa ja neuvotteli seuraavan kauden paikkaa. Mies vanheni suunnilleen vuoden päivässä. En muuten usko, että noihin aikoihin Ejen selostukset Ruotsiin olivat välttämättä ihan priimaa, sen verran oli muita asioita mielessä.

Ruotsissa oli selkeästi päätetty pitää kuski kuninkuusluokassa. Sauber paikkaan tarvittiin 150 miljoonaa kruunua, mutta se löytyi. Muistan, kun diili oli selvä ja istuttiin Ejen kanssa kahvilla, niin hän syystäkin ylpeänä sanoi, että ei täällä montaa manageria ole joka haalii tuollaisen summan kasaan.

Marcus on aivan huippukaveri, mutta tulevaisuuden tähdeksi aivan liian löysä. Kokemusta alkaa olla jo niin paljon, että nyt kannattaisi hiuslookin sijaan pohtia hiukan enemmän ajolinjoja. Sauberilla ei ole tänä vuonna menestymismahdollisuuksia, mutta täysillä silläkin pitää ajaa ja ainakin tallikaveri hakata.

Marcus Ericsson kävelee varikolla
Kuva: EPA

Esteban Gutierrez - Haas

Kun Esteban Gutierrez 16-vuotiaana suuntasi kohti kansainvälisiä sarjoja, oli tavoite selvä. Hyvin pian kävi myös ilmeiseksi, että mahdollisuuksia on, sillä heti irtosi Yhdysvaltojen Formula BMW -sarjasta kakkostila.

Ensimmäisen kerran sain kosketuksen nuorukaiseen, kun selostelin Formula BMW:n Eurosarjaa. Gutierrez oli häikäisevän hyvä ja ajoi seitsemään voittoon ja mestaruuteen. Jotenkin heti näki, että tässä kaverissa on ainesta.

Kaudella 2010 GP3-sarjassa alla oli paras auto ja Meksikon poika teki juuri sen mitä pitikin ja kuittasi heti mestaruuden.

Samaisena vuonna asuimme usein samoissa hotelleissa ja mieleeni muistuu yksi mukava ilta Northamptonissa. Kisaviikonloppu oli ohi ja istuimme hotellin aulassa katsomassa jalkapallon MM-kisojen loppuottelua. Esteban perheineen lyöttäytyi samaan pöytään kanssamme, koska oli ilmeistä, että olemme Espanjan kannattajia. Eki Mustakari oli nimittäin pukenut päälleen Espanjan pelipaidan. Lopulta Espanja kukisti Hollannin ja riemu oli katossa. Esteban on yllättäen varakkaan perheen vesa, joten koulutus ja käytöstavat ovat kohdallaan, eikä se ole koskaan haitaksi.

GP2-sarjasta odotettiin tietysti myös mestaruutta, mutta jotain tapahtui, eikä Gutierrez ollutkaan niin häikäisevä. Toinen kausi tuotti kuitenkin sarjan kolmannen tilan ja nyt tarvittiin isoja rahallisia satsauksia. Onneksi meksikolainen Carlos Slim on moottoriurheilumiehiä ja maailman toiseksi rikkain mies päätti avata kukkaronnyörit, ja paikka Sauberilta aukesi.

Kaksi Sauber-vuotta olivat vaisuja. Välillä unohdin itsekin, että Esteban ylipäätänsä on mukana kisassa. Gutierrez kiinnitettiin Ferrarin testi- ja varakuskiksi, eikä sekään nyt ihan ilman rahallista panosta olisi onnistunut. Yllättäen Maranellon punaisen katteita koristi meksikolainen tele-alan yritys.

Ferrari-kytköksen kautta tie takaisin kilpakuskiksi helpottui hiukan. Gutierrez oli viime kaudella paikalla kaikissa kisoissa ja ammensi mahdollisimman paljon tietoa Ferrarin moottorista. Siinä mielessä Haas-talli teki järkevän liikkeen, vaikka onhan se aina mahdollista, että Ferrari saneli toisen kuskin nimen.

Vauhdillisesti näyttöjä on vaikea antaa, kun alla on reilut 1000 testikilometriä. Puntarissa onkin enemmän se, minkälaisia teknisiä neuvoja auton kehittämisen suhteen Gutierrez pystyy antamaan.

Esteban Gutierrez.
Esteban Gutierrez. Kuva: EPA/SRDJAN SUKI

Jolyon Palmer - Renault

25-vuotias britti on kulkenut pitkän ja kalliin tien Formula ykkösiin. Uhraukset ovat kuitenkin kannattaneet, vai ovatko, sen aika näyttää. Jolyon syntyi perheeseen, jossa isä oli lopettelemassa uraansa ja jäähdytteli Britannian vakio-autosarjassa, sekä Le Mansissa.

Isä-Jonathan on varmasti formulahistorian koulutetuin kuski, ennen siirtymistään kilpa-autoilijaksi hän nimittäin työskenteli lääkärinä Lontoossa. Törmäsin isään ollessani nuorena poikana Englannissa F1-tiimeille vaatteita valmistavassa yrityksessä töissä. Yksi asiakkaistamme oli Williams, jonne autokuskina toimitin useammankin kerran tavaraa.

Tapasin Palmerin Williamsin käytävällä, kun hän oli sopinut yhden kisan pestistä Brands Hatchissä. Kantelin laatikoita ja totesin hänelle, että tuon teille tuoreita tiimivaatteita, mutta saisinko myös nimikirjoituksen herra mestarilta. Hänhän oli voittanut sekä F3- että F2-mestaruudet. Nimikirjoitus järjestyi ja sain kunnian olla vielä paikallakin hänen ensimmäisessä kisassaan, jossa tallikaverina oli kukas muukaan kuin Keke Rosberg.

No se isästä. Jolyon Palmer oli pienemmissä formuloissa ihan kelpo kuski, joskaan ei mikään väriläiskä, enemmänkin varovaisen puoleinen.

Kaudella 2010 hän sijoittui Formula 2 -sarjassa kakkoseksi ja siirtyi GP2-sarjaan. Siinä kohtaa tarvittiin isältä kaikki mahdolliset lobbaamisen taidot, nimittäin rahaa alkoi palaa ja reippaasti. Palmer ei oikein häikäissyt ja niinpä GP2:ssa vierähti neljä kautta ja liki 10 miljoonaa.

Viimeinen kausi oli kuitenkin läpimurto, silloin radalla nähtiin järkevä ja nopea kuski. Jolyon nappasi DAMS-tallin autolla 12 palkintopallisijaa, joista neljä oli voittoja. Sitten oli pakko katsella muuta, tuossa sarjassa kun ei mestarina koskaan enää saa ajaa.

Managerina toimiva isä kaivoi jostain jälleen ison tukun rahaa ja osti paikan Lotukselta perjantain harjoituksiin. Satsaus kannatti Palmerin ajaessa perjantain harjoituksissa kolmenatoista kisaviikonloppuna ja varsin mallikkaasti.

Hän ehti jo tehdä kisakuskin diilin Lotuksen kanssa, kun tulikin hetkeksi jännittävät paikat. Tallin siirtyessä Renaultin omistukseen Palmerin sopimus kuitenkin piti, Pastor Maldonadon ei.

Jolyon tulee varmasti olemaan tasaisen hyvä. Paljon riippuu siitä mitä talli hänelle pystyy tarjoamaan. Se perinteinen mittari, eli tallikaveri, on tällä kaudella kova. Ja jos Kevin Magnussenin pystyy lyömään, ei hänellä ole mitään hätää.

Jolyon Palmer
Kuva: EPA

Kevin Magnussen - Renault

Näitä toisen polven formulakuskeja nykypäivänä riittää. Pelottavinta on tietysti se, että jos suuntaus jatkuu samanlaisena, saadaan odotella pitkään ennenkuin seuraava sukupolvi on valmiina astumaan kehiin.

Kevin Magnussen syntyi vuonna 1992 Tanskan Roskildessä perheeseen, jossa isä paiski täysillä töitä autourheilun parissa. Jan Magnussen oli tuolloin vain 19-vuotias, edessä oli vielä tiukat vuodet reissaamisen ja pienen pojan kasvattamisen kanssa.

Isän oma F1-urakin ajoittui vasta myöhempään vaiheeseen. Vuosien 1995-1998 aikana isä-Jan ajoi 24 kilpailua, joista yhden McLarenilla ja loput Stewart Fordilla.

Aikaa kuitenkin löytyi Kevinin harrastuksillekin ja kartingissa tuli mukavasti menestystä. Kevinin Tanskan Formula Ford mestaruuden jälkeen vaadittiin  kovempia satsauksia ja panokset kasvoivat.  Formula Renaulteilla tulokset olivat hyviä, mutta aivan mestaruuteen asti eivät eväät riittäneet.

McLaren kuitenkin kiinnostui tanskalaisesta ja hän sai kiinnityksen nuorten kuskien kehitysohjelmaan. Budjetti Renaultin 3.5 -sarjaan löytyi sitä kautta. Kevin ei pettänyt odotuksia, vaan kuittasi sarjan mestaruuden kaudella 2013.

Hän oli jo tässä vaiheessa ehtinyt testaamaan Formula ykköstä ja oli vakuuttanut McLarenin väen. Kisakuskin paikka aukesi, kun Sergio Perezille näytettiin ovea.

Uran ensimmäinen kisa Melbournessa oli huikea Magnussenin napatessa kakkospaikan. Hänestä tuli ensimmäinen tanskalainen palkintokorokkeella ollut kuljettaja. Muutoin kausi oli mollivoittoinen - vähän omasta ja vähän tallin syystä. Kevin pistettiin hyllylle ja tarjolla oli nykypäivänä varsin turhanpäiväinen testi- ja kolmoskuskin rooli.

Toki hän pääsi viime kauden aluksi tuuraamaan Australiassa Fernando Alonsoa, mutta se olikin sitten siinä. McLaren Honda hajosi jo ennen lähtöviivaa. Potkut tallista tuli lokakuussa tiedoksi suunnilleen tekstiviestillä. Sen mitä Keviniin ehdin tutustua, antoi erittäin positiivisen kuvan, hänen kanssaan oli äärimmäisen helppo työskennellä.

Hyvinkin jalat maassa oleva kaveri, joka tulee kaikkien kanssa toimeen, paitsi ei ehkä nykyään Ron Dennisin. Kevinillä on varmasti vielä paljon annettavaa, mutta hän on tällä kaudella totisen paikan edessä. Kolmatta mahdollisuutta on Formula ykkösissä harvemmin tarjolla.

Kevin Magnussen
Kevin Magnussen Kuva: EPA

Pascal Wehrlein - Manor

21-vuotias saksalainen aloitti uransa formuloilla, napaten mestaruuden kaudella 2011 Saksan Masters-sarjasta. Seuraavana oli vuorossa Formula 3-luokka. Saksan sarjassa hän oli kakkonen ja Eurosarjassa neljäs.

Mercedes kiinnostui nuorukaisesta ja kiinnitti hänet DTM-tiimiin. Uran alku oli siis hyvin paljon samanlainen, kuin aikanaan skottikuski Paul Di Restalla.

Wehrleinin ensimmäinen kausi oli sikäli erikoinen, että hän ajoi edelleen vielä samanaikaisesti muutaman kisan myös Formula kolmosia. DTM-menestys oli alkuun vaisua, mutta kun koppiauton niksit löytyivät, alkoi tulostakin syntyä. Hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin osakilpailuvoittaja ja seuraavalla kaudella nuorin DTM-mestari.

Pascal testasi ensimmäisen kerran Formula ykköstä kauden 2014 päätteeksi Abu Dhabissa ja oli testien nopein kuljettaja. Ennen viime kauden alkua mauritiuslaiset sukujuuret omaava Wehrlein ajoi Barcelonassa testiä sekä Mercedeksellä että Force Indialla.

Kiinnitys täksi vuodeksi Manor-tallin kilpakuljettajaksi on tietysti hyvin pitkälle Mercedeksen ansiota, moottorisopimuksen myötä tuli myös sananvaltaa. Tämän talven testeissä saksalainen kiersi Barcelonan radalla liki 1200 kilometriä ja oli selkeästi paras häntäpään tallien kuski.

Häntäpäähän testeissä laskettiin myös Sauber, joten siinä valossa mahdollisuudet ihan kohtuusijoituksiin ovat olemassa. Jos hyvin käy ja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, saattaa pisteillekin olla mahdollisuuksia.

Tulevaisuudesta on vaikea sanoa. Tämä vuosi varmasti antaa osviittaa siitä, minkälainen kisakuski hän on. Tilanne on sikäli hyvä, että hänen ei tarvitse kuin vakuuttaa Mercedeksen johto, niin elämä on jo paljon helpompaa.

Pascal Wehrlein
Kuva: EPA

Rio Haryanto - Manor

Indonesiasta ei ole helppoa tietä Formula ykkösiin, sen tietää 23-vuotias Rio Haryanto. Hän on kulkenut nuoresta iästään huolimatta pitkän matkan kohti päämääräänsä.

Formula BMW:llä hän voitti Tyynenmeren sarjan mestaruuden ja siirtyi Eurooppaan. Luokaksi valikoitui heti suoraan GP3, jossa vierähti kaksi kautta. Haryanto oli perusnopea kuljettaja, siitä osoituksena yhteispisteissä viides ja seitsemäs tila. Voittoja kertyi tuolta ajanjaksolta yhteensä kolme.

Edessä oli siirtyminen GP2-luokkaan. Sieltä periaatteessa pitäisi päästä nopeasti läpi, muuten tulee kalliiksi. Haryanton kohdalle valitettavasti osui se kallis reitti, kaikkiaan hän ajoi 89 starttia ja karkea hinta niille on 100 000 euroa per startti. Siihen päälle vähän kolareita, niin ollaan jo kymmenessä miljoonassa eurossa.

Tulokset olivat kohtalaisia, mutta kovassa porukassa voittaminen oli vaikeaa. Palkintopalleja Haryanto keräili hiukan enemmän.

Muistan vuoden 2014 Monacon kisan, kun hehkuttelin selostuksessa indonesialaisen historiallista menestystä kovassa kisassa.  Voittajaksi ajoi paljasjalkainen monacolainen Stefan Richelmi ja Haryanto oli kolmas. Palkintopalliseremonioiden aikana olin vähällä tehdä selostuksessa ison virheen, kun voittajan taakse nousi Monacon lippu ja niin nousi myös Haryanton taakse. Onneksi käynnissä oli kansallislaulu ja kuvaajamme Juha googletti samanaikaisesti minkälainen olisi oikea Indonesian lippu. Onneksi en ehtinyt haukkua järjestäjiä virheestä, liput ovat nimittäin täysin identtiset.

Haryanton neljäs kausi GP kakkosissa oli paras, se tuotti kolme voittoa ja sarjan nelostilan. Oikeastaan ainoa vaihtoehto oli tähyilla paikkaa Formula ykkösistä, viides kausi olisi ollut enää rahan tuhlausta. Indonesian valtion omistama öljyjätti Pertamina päätti, että nyt tehdään historiaa ja pusketaan ensimmäinen indonesialaiskuljettaja kuninkuusluokkaan.

Rio Haryantolla on kova kokemus kilpailemisesta mies miestä vastaan. Nyt vaan saattaa käydä niin, että GP kakkosissa opittuja niksejä ei paljon tarvitse käyttää. Takana on tuhat testikilometriä, eli ihan kelpo määrä, ja selän takana pauhaa Mercedeksen moottori. Jokaisessa kisassa täytyy olla hereillä, jos sattuisi odottamaton tilanne, joka mahdollisesti avaisi paikan pisteille.

Rio Haryanto istuu autossaan
Kuva: EPA