Lappeen Riennon puheenjohtajan Juha Heimalan ääni on maassa. Hän on puhunut itsensä käheäksi viime viikonloppuna Jukolan viestin tiedonsiirtoseminaarissa Joensuussa. Tiedonsiirtoseminaari on perinteeksi muodostunut kokoontumisajo, jossa edellisvuosien viestijärjestäjät siirtävät tietoaan seuraaville.
Viime kesän kilpailujohtaja Heimalalta tivattiin syitä siihen, miksi viime kesän Lappee-Jukola meni taloudellisesti poskelleen.
– Suomeksi sanottuna, kyllä me pikkaisen isoilla kirjaimilla keskusteltiin, Heimala myöntää.
Karmeissa sääolosuhteissa kilpaillun Lappee-Jukolan tappiot nousevat Heimalan mukaan noin 200 000 euroon. Suunnistussäätiö ja Jukola-brändin omistava Kaukametsäläiset ry ovat jo antaneet jälkiavustusta tappioiden kattamiseen. Tällä hetkellä maksettavaa on jäljellä vielä reilu 100 000 euroa.
Tilanne on historiallinen, sillä tiettävästi Jukolan viesti ei ole koskaan aiemmin mennyt tappiolle. Tällä hetkellä suunnistuskabineteissa käydään vääntöä Suunnistusliiton, Kaukametsäläisten ja Lappeen Riennon välillä. Ydinkysymys on se, miten Lappee-Jukolasta viivan alle jäänyt tappio katetaan.
Ei ole tullut aikaisemmin mieleen, että tällainen olisi mahdollista.
Riento toivoisi, että Suunnistusliitto jättäisi perimättä viestin kilpailumaksuista ottamansa osuuden, ”kilpailuveron”. Kilpailuverolla tarkoitetaan osuutta, jonka Suunnistusliitto ja kansainvälinen suunnistusliitto IOF nappaavat tapahtuman järjestäjäseuralta. Kyse ei ole pikkurahoista, osuus on lähes neljäsosa viestiosallistujien maksamista kilpailumaksuista.
Jos liitto jättäisi rahat tällä kertaa perimättä, Lappeen Riento pääsisi pälkähästä, sillä se on Heimalan sanojen mukaan hoitanut muut maksuvelvoitteensa pois päiväjärjestyksestä. Liitto ei kuitenkaan aio antaa tällaista armoa seuralle, sillä rahat on jo budjetoitu toisaalle.
Riento on ahtaassa raossa
Riennon tilanne on tukala. Sen on jollain tavalla hankittava reilu 100 000 euroa liitolle nopeaan tahtiin. Suunnistusliitto sekä Kaukametsäläiset ovat luvanneet auttaa rahan keräämisessä. Suunnitelma on seuraava: Lappeen Riento käy anomassa jälkiavustuksia paikallisilta yrittäjiltä, Lappeenrannan kaupungilta ja Etelä-Karjalan liitolta. Suunnistusliitto puolestaan kysyy apua opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Järjestäjät ovat kritisoineet, että ei ole riskienhallintaa, mutta se on mennyt vähän kuuroille korville.
Jälkiavustusten saaminen näyttää Ylen kyselyn pohjalta hankalalta. Ministeriöstä kerrotaan, että se on luopunut tappioiden takaamisesta ja jälkikäteen katettavien kulujen maksamisesta. Tällaisten kulujen korvaukselle pitäisi olla erityisen painavat perusteet.
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto puolestaan ovat tukeneet tapahtumaa jo etukäteen. Kaupungilla ei ole olemassa mekanismia, jolla tappiolle jääneitä tapahtumia voitaisiin avustaa jälkikäteen. Jos kaupunki päättää myöntää jälkiavustuksen, päätös on poliittinen ja samalla signaali muille tapahtumajärjestäjille.
Etelä-Karjalan liitostakin kerrotaan, että sen tapana ei ole ollut myöntää tappiotakauksia.
– Ennuste ei ole kovin hyvä, maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo. Hänen mukaansa virallista hakemusta liitto ei vielä ole saanut.
Kaiken kunniaksi rahan hankkimisella on kiire. Lappeenrannan Riennon täytyisi saada maksusuunnitelmansa esittelykuntoon ennen marraskuun loppua, jolloin Suunnistusliitto naulaa ensi kauden taloutensa kasaan.
Ei kaikki mene sään piikkiin.
Kansalaiskeräys pystyyn?
Näyttää siis siltä, että raha on tiukassa. Jäljelle toki jäävät vielä yksityiset yhteistyökumppanit, joiden suhtautumista asiaan ei tätä juttua varten ehditty selvittää.
Jos rahaa ei löydy, seuralla on mahdollisuus järjestää kansalaiskeräys. Heimalan mukaan tämä kortti katsotaan vasta sitten, kun muut kivet on käännetty.
– Ei se ole poissuljettu. Jokainen tonni on kotiinpäin, Heimala sanoo.
Jos tämänkään jälkeen tappiota ei ole saatu katettua, jäljellä on vain epämiellyttäviä vaihtoehtoja. Ensimmäisenä seuran on myytävä omaisuuttaan, mikäli myyntikelpoista omaisuutta löytyy.
Viimeisenä keinona on, että Lappeen Riennon hallituksen jäsenet ottavat pankista lainaa, jonka avulla tappio katetaan. Heimala ei usko, että näin pitkälle täytyy mennä.
Kaukametsäläiset: Sopimuksia solmittiin löperösti
Vaikka raha lopulta löytyisikin, tilanne on jo ehtinyt luoda jännitteitä suunnistusyhteisön sisälle. Lappeen Rientoa on kritisoitu siitä, että Jukolan viestin kilpailukeskus rakennettiin peltoalueelle, joka muuttui myrskyssä velliksi. Tämä puolestaan johti pienimuotoiseen liikennekaaokseen, kun autot jäivät kiinni mutaan.
Kaukametsäläisten puheenjohtaja Juhani Sihvosen mukaan kilpailukeskus rakennettiin ylipäänsä liian kallilla. Halvemmalla olisi päästy, jos keskus olisi ollut lähempänä kaupungin infrastruktuuria. Lisäksi Sihvonen on sitä mieltä, että Riento solmi huonoja sopimuksia kilpailualueen sähkö- ja maansiirtotöissä. Esimerkiksi Kuopiossa kilpailukeskuksen rakentaminen peltomaalle on Sihvosen mukaan maksanut huomattavasti vähemmän.
– Ei kaikki mene sään piikkiin, Sihvonen sanoo.
Heimala ei niele kritiikkiä kaikilta osin. Hän myöntää, että kilpailukeskuksen rakentaminen ”infran piiriin” olisi ollut taloudellisempaa. Sopivaa paikkaa ei kuitenkaan löytynyt.
– Etsimme sellaista paikkaa Lappeenrannasta, mutta ei löytynyt. Jos tapahtuma olisi pidetty lähempänä taajamaa, pellolle olisi jouduttu kuitenkin, Heimala sanoo.
Peltoparkkeeraus ja mutainen liikennehärdelli veivät Lappeen Riennolta seuran oman arvion mukaan 50 000 – 100 000 euroa puuttuvina parkkimaksuina. Heimalan mukaan parkkipaikkojen siirtäminen kauemmas pellosta ei olisi auttanut asiaa ainakaan taloudelliselta kantilta.
– Jos olisi tehty viime hetken muutos, olisimme joutuneet hankkimaan kymmeniä ja kymmeniä linja-autoja. Taloudellinen tulos olisi ollut aivan sama, Heimala sanoo.
Tappion mahdollisuus ei ole tullut mieleen
Jukolan viestiä on järjestetty vuosikausia riskillä. Mitään taloudellista turvaa esimerkiksi myrskyn varalle ei ole ollut. Syynä näyttää olleen se, että kukaan ei ole ajatellut tappion olleen vaihtoehto. Tapahtuma on aina tuottanut voittoa, sadesäälläkin.
– Ei ole tullut aikaisemmin mieleen, että tällainen olisi mahdollista, Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki sanoo. Kaukametsäläisten Sihvonen on samoilla linjoilla.
Heimalan mukaan järjestävät seurat kyllä ovat pitäneet asiaa esillä ennen Lappee-Jukolaa.
– Brändi on myöntänyt, että on menty takki auki. Järjestäjät ovat kritisoineet, että ei ole riskienhallintaa, mutta se on mennyt vähän kuuroille korville, Heimala sanoo.
Nyt asiaan on tulossa muutos. Suunnistusliitto ja Kaukametsäläiset ovat ovat perustamassa rahastoa, jolla vastaavanlaisista tilanteista selvittäisiin. Lisäksi Kaukametsäläiset on jo tehnyt päätöksen palkata talouspuolen osaajan valvomaan järjestävän seuran rahankäyttöä.
Lappeen Rientoa nämä suunnitelmat eivät enää auta.
– Kyllähän tämä vähän kovalta tuntuu. Uskoisin, että tästä kuitenkin jotenkin selvitään. Se, mikä ei tapa, vahvistaa, Heimala sanoo.