Kaksi alaikäistä urheilijaa on jäänyt kiinni dopingrikkomuksesta Suomessa.
Lähivuosina tyttöuimari ei muistanut uusia erivapauttaan astmalääkkeen käyttöön, ja 90-luvulla poikakoripalloilija käytti kiellettyä nuhalääkettä.
Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän mukaan molemmat 17-vuotiaat nuoret saivat dopingrikkomuksestaan varoituksen.
- Jos alaikäisiä testattaisiin enemmän, totta kai on mahdollista, että positiivisia testituloksia tulisi enemmän, sanoo Seppälä.
"Valmentajat, kaverit ja seurat painostaneet nuoria"
Seppälän mukaan valmentajat, kaverit ja seurat ovat suositelleet, tarjonneet ja jopa painostaneet suomalaisnuoria käyttämään dopingaineita.
- On luonnollisesti monia tapauksia, joissa 18-20-vuotiaat nuoret urheilijat ovat antaneet positiivisen testinäytteen. Heidän joukossaan on ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet tahalliseen dopingaineiden käyttöön. Tiedossani olevissa tapauksissa on ilmiselvästi taustalla toiminut valmentaja, joka on suositellut näitä aineita, kertoo Seppälä.
Nuoria on kärähtänyt muun muassa voimalajeissa ja yleisurheilussa. Esimerkiksi pikajuoksija Ville Vakkuri jäi kiinni nandrolonin käytöstä vuonna 2001 vasta 19-vuotiaana.
"Nuorten testejä tehtävä mieluiten voimalajeissa"
Nuorten dopingvalistuksessa on otettu iso loikka parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä.
Lajiliitoilla on nyt antidopingohjelmat, mutta Seppälän mukaan lajiliittojen ja seurojen toiminnassa ja asenteissa on yhä suuria eroja.
- Jos nuorille olisi resursseja tehdä enemmän testejä, kohdentaisin ne mieluiten voimalajeihin, jotka antidopingtoimikunnan käsityksen mukaan saattavat olla sellaisia, joissa asenteet eivät ole parhaimmat.
Suurin osa dopingrikkomuksista on kuitenkin aikuisten ja etenkin miesten käsialaa.
ADT:n kansallisessa testausohjelmassa dopingrikkomuksia on ollut yhdeksänä vuonna alle kymmenen 2000-luvulla.
Eniten niitä oli vuonna 2000 eli kuusitoista, ja viime vuonna yhdeksän.