2000-luvun kestomenestyjä HPK romahti viime kaudella liigan pohjamutiin välttäen pohjakosketuksen ainoastaan Ilveksen vaisuuden takia. Taloudellisten realiteettien sanelemana Hämeenlinnan urheiluylpeys lähtee alkavaan SM-liigakauteen kolmanneksi pienimmällä pelaajabudjetilla.
Vaikka tähtipelaajien houkutteleminen on vallitsevassa tilanteessa liki mahdotonta, niin valonpilkahduksiin kuuluivat kokeneen päävalmentaja Ari-Pekka Selinin sekä paluumuuttaja Ville Viitaluoman pestaaminen.
SaiPassa valmennuskannuksensa hankkinut Selin, 49, kuuluu päätyönsä ohessa Leijonien valmennustiimiin, joten vaativalle luotsille on luvassa työntäyteinen kiekkokausi. Pasi Arvonen toimii kakkosvalmentajana ja molarivalmennuksesta vastaa paluumuuttaja Kari Lehtonen.
Selinin pelifilosofia pitää muun muassa sisällään sen, että jokainen pelaaja on arvokas joukkueelle, pelaa hän sitten 25 minuuttia tai 3 minuuttia ottelussa.
- Olemme rakentaneet HPK:n niin, että se on taisteleva joka osa-alueella. Haluan myös, että joukkue liikkuu vahvasti sekä liikuttaa ja pitää kiekkoa järkevästi. Emme voi nojata kahteen, kolmeen pelaajaan. Tasaisuus ja roolitukset ovat onnistuneen joukkueen tunnusmerkit, listaa Selin.
Tolvasen harteille sysätty paljon
Mikko Tolvanen ja Mika Järvinen miehittävät tolppien välin. Ensin mainittu on varsinkin esittänyt lupaavia veskariotteita ennen sarjan alkua.
24-vuotias Tolvanen on isokokoinen, peittävä ja hyvin liikkuva molari, jonka luonnetta kuvaa parhaiten sana rauhallinen. Kerhon menestyksen kannalta maalivahtiosaston tasaisen vahva suorittaminen on sille elinehto.
Puolustuksen avainhahmoja ovat viime kevään paras Kerho-pakki Aleksi Laakso, Joni Tuominen, Marko Tuulola sekä yhdysvaltalainen Dan Spang, jolta odotetaan väkevää jälkeä niin fyysisessä pelissä kuin ylivoimaruudussa. Nuoret Santeri Alatalo, Lauri Kärmeniemi ja Ässistä saapunut Juho Mielonen ovat jokerikortteja.
Eturivin ehdoton tähtipelaaja on Luulajasta HPK:hon palannut Ville Viitaluoma, jonka peliäly ohjaa oikeisiin ratkaisuihin hyökkäyspäässä. Kaudella 2010-11 ykkössentteri nakutti Kerhossa oivat pisteet 11+34=45.
- Meillä on mielenkiintoinen porukka kasassa, vaikka emme nimillä kukkoile. Tärkeää on pitkässä juoksussa, että me ymmärrämme mitä kaukolossa pitää tehdä ja mitä taas ei. Treenipeleissä on jo nähty, että tietty työ vaaditaan tasaisella rintamalle voittojen eteen. Jos lipsumme tästä vähäsenkin, niin olemme väärällä tiellä - ja se polku on sitten pitkä, korostaa Viitaluoma.
Viitaluoma: Jämäkkä ja vaativa valmentaja
Valmentaja Selin saa kehut kokeneelta pelimannelta. - Atun kanssa olimme aikoinaan SaiPassa samaan. Hänen työstään näkee nyt kauas asti, ettei ole ensimmäistä vuotta puikoissa. Hänellä on jämäkkä ja hyvä tatsi valmennustöihin, lisäksi vaatimustaso on tarpeeksi kova, Viitaluoma kuvaa joukkueensa uutta päävalmentajaa.
Viitaluomalle on muodostunut HPK-merkkinen sydän, vaikka hänellä lähtee vasta neljäs kausi ritaripaidassa. - Onhan se pikkuhiljaa kasvanut siihen suuntaan. Hämeenlinnaan olen nyt juurtunut, ja kun jälkikasvukin on jo ihan HPK-laisia, niin ihan siinä mukana menen joukossa, kahteen suuntaan hyvin hommia paiskiva sentteri virnistää leveästi.
Oranssipaitojen väriläiskä on kroatialainen hyökkääjä Borna Rendulic, joka on vaikuttanut Suomessa viisi vuotta. Tryout-pestillä esiintyvä isokoinen, parikymppinen hyökkääjä on edustanut aiemmin lähinnä Ässiä.
- Hän muistuttaa minusta aika tavalla entistä Bluesin pelikaveriani Mikko Lehtosta. Pelikäsitys ei ole ehkä ihan “Bambin” tasoa mutta muutoin hän taitava ja potentiaalinen kaveri. Jos hän oppii liigan tavoille, niin hän voi olla oikeasti hyvä jätkä, kapteeni vihjaa.
Viitaluoman lisäksi HPK:n hyökkäyksen vastuun kantajia ovat tutkapari Tuomas Santavuori- Jesse Saarinen, maaliahne Marko Luomala sekä Arsi Piispanen, mikäli välttyy loukkaantumisilta. Röyhijäosastosta löytyy muun muassa varakapteenit Antti Aarnio ja Tuomas Vänttinen sekä Juha Kiilholma.
Rautiainen, Leino, Paajanen...
Kannattajien on hauska seurata kauden aikana nuorien pelaajien tuimaa kilpailua hyökkääjien pelipaikoista. Taskukokoiselta mutta taitavalta Teemu Rautiaiselta odotetaan paljon. Robert Leino, Otto Paajanen ja Jaakko Turtiainen ovat tyrkyllä suuren kiekkoyleisön tietoisuuteen.
HPK:lta puuttuu lähtökohtaisesti kärkiosaamista, vaikka pelaajien roolitus vaikuttaa ennakkoon varsin onnistuneelta. Viime kauden antijääkiekon jälkeen HPK-kannattajille on luvassa halukkaampaa, energisempää ja taistelevampaa jääkiekkoa. Uuden ja raikkaan ilmeen luulisi kolahtavan Kerho-faneille.
Mikäli Kerholle löytyy selkeä ja kyvykäs ykkösmolari, ja se pystyy kääntämään tiukat pelit kohtuullisesti itselleen, niin oranssivärillä on mahdollisuuksia pudotuspeleihin.
Jos HPK väistää runkosarjassa kolmen viimeisen joukkueen ryppään, niin siitä eteenpäin kaikki sijat ovat sille plusmerkkisiä sijoituksia. Ennusmerkit entistä paremmasta kaudesta ovat olemassa, mutta vasta SM-liigan runkosarjapelit toimivat lopullisena mittarina.