Aiemmin uutisoitiin, että Espoon Bluesin taustayhtiö Espoon Jääkiekko Oy on jättänyt hakemuksen velkasaneeraukseen. Toimenpiteen tarkoituksena on estää yhtiön ajautuminen konkurssiin. Espoon Jääkiekko Oy:tä on hakenut konkurssiin peräti kaksi eri tahoa, Verohallinto sekä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Yhteensä tahojen saatavien määrä on reilut 350 000 euroa.
Käytännössä konkurssiin haettavana yhtiönä Espoon Jääkiekko Oy:llä oli kaksi ensisijaista vaihtoehtoa palauttaa yrityksen toimintaedellytykset hyvin lyhyessä ajassa: yhtiön oli haettava pikaisesti rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta sekä karsittava kuluja.
Viimeinen vaihtoehto ennen konkurssia on velkasaneeraus, jossa tuomioistuimen päätöksestä pyritään tervehdyttämään liiketoiminnaltaan jatkamiskelpoinen yritys.
Mutta velkasaneeraukseenkaan ja turvaan velkojilta ei päästä helpolla.
Liiketoiminnan oltava tervettä
Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallinen on pysyvästi maksukyvytön eikä liiketoiminnasta saada saneerauksen jälkeenkään kannattavaa ja kestävää. Saneerauksen pääasiallisena tarkoituksena ei myöskään saa olla esimerkiksi velkojan perintätoimien estäminen. Velallisella on myös oltava esimerkiksi velkojan/velkojien luottamus, saneerausmenettelyn kustannukset on pystyttävä maksamaan eikä velallisen kirjanpidossa saa olla puutteita tai virheitä.
Saneeraukseen päästyään yritykselle määrätään selvittäjä, joka tekee yhdessä velallisen ja velkojien kanssa saneerausohjelman, jossa määrätään myös velkojen maksusta. Velkojien tulee suostua ohjelmaan sen aloittamiseksi.
Saneerauksen aikana velallinen saa yhä määrätä tavanomaisista liiketoimintaan liittyvistä asioista ja yrityksen omaisuudesta, mutta ei voi ilman selvittäjän suostumusta esimerkiksi myydä yrityksen käyttöomaisuutta, ottaa merkittävää uutta velkaa tai ryhtyä saneerauksen edellytyksiä vaarantaviin toimiin.
Mikä voi estää velkasaneerauksen?
Kysymysmerkkejä Bluesin yrityssaneerauksen edestä löytyy useita. Keskeistä on se, nähdäänkö Espoon Jääkiekko Oy:n liiketoiminnassa edellytyksiä kannattavalle ja kestävälle yritystoiminnalle pitkällä aikajänteellä.
Haastetta tähän tuo SM-liigan perustavanlaatuinen ongelma, jossa seurojen ydinliiketoiminta menestyksekäs pyörittäminen vaatii mittavia investointeja pelaajabudjetteineen ja samaan aikaan tulovirta on vähintäänkin kyseenalainen. Jääkiekkoseurat ja taustayhtiöt saavat nimittäin tulonsa käytännössä kolmesta lähteestä: pääsylipputuloista, sponsorointituloista, sekä muista tuloista. Tämä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fanituotemyyntiä ja otteluiden oheispalveluilta. Kuitenkin SM-liigan sekä Bluesin katsojamäärät ovat olleet kaukana huippuvuosien luvuista - vetoomuksista huolimatta. Myös pääkaupunkiseudun markkinat ja sijainti HIFK:n naapurissa ei helpota tilannetta - kuten ei aina vuodesta 2008 saakka jatkunut talouden alamäki ja kuluttajien tiukemmat kukkaronkannat.
Molempien konkurssia hakeneiden velkojien on suostuttava saneeraukseen, johon vaikuttaa myös se, tuottaisiko Espoon Jääkiekko Oy:n konkurssi velkojille enemmän. Saneerauksessa osa veloista annettaneen väistämättä anteeksi.
Kysymysmerkiksi muodostuu myös se, että yhtiö toimitti vuoden 2013-2014 tilinpäätöksen kaupparekisteriin 1,5 vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. Viimeisintä tilinpäätöstä ei ole toimitettu. Vuonna 2013 yhtiö kärsi yli 1,4 miljoonan euron tappiot ja vuonna 2014 liiketoiminnan tulos oli yhä hurjasti tappiolla.
Entä kuinka tulkitaan saneerauksen haku tilanteessa, jossa kaksi velkojaa on jo hakenut yhtiötä konkurssiin? Nähdäänkö tämä siten, että saneerauksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojien perintätoimien estäminen?
Avoinna on myös omistajapohjaltaan yhteneväisyyksiä Bluesin kanssa omaavan Espoon Areenat Esar Oy yrityssaneeraushakemus.
Edellisen kerran SM-liigassa yrityssaneeraukseen pääsi Pelicans vuonna 2004. Tuolloin yhtiön pelasti SM-liiga 400 000 euron päääomalainalla. Nyt SM-liiga on sanonut, että jokaisen on selvittävä omillaan.