Puolangan kunnan lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoidon kustannusvastuu siirtyvät Attendon hoidettavaksi vuoden 2013 alusta. Vuosina 2005-2012 Puolanka oli osa kahdeksan kunnan muodostamaa Kainuun hallintokokeilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjesti tuolloin Kainuun maakunta -kuntayhtymä.
Kainuun kunnille Puolangan lähtö tarkoittaa lisäkuluja noin 1,5 miljonaa euroa jo tänä vuonna. Kainuun kunnat menettävät siis kaksinkertaisesti sen, mitä Puolanka tulevaisuudessa säästää.
Kainuun malli hajosi
Kainuun hallintokokeilu hajosi Puolangan irtiottoon. Kunnanjohtaja perustelee Kainuun hallintokokeilusta lähtöä paitsi rahalla, myös pelolla lähipalveluiden menettämisestä. Vielä lähipalvelut eivät ole kadonneet.
- Puolanka pelkäsi lähipalvelujen menettämistä jatkossa, ja sen lisäksi meiltä edellytettiin noin kahden ja puolen veroprosentin suuruista kustannuslisäystä ilman minkäänlaisia siirtymäsäännöksiä, sanoo kunnanjohtaja Seppo Rajala.
Kainuun seitsemälle jäljelle jäävälle kunnalle Puolangan irtiotto tarkoittaa vanhan purkamista ja uuden rakentamista.
- Me olemme yhden kuntayhtymän tilalle joutuneet perustamaan kaksi kuntayhtymää: sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja lakisääteisen maakuntaliiton kuntayhtymän. Se on kyllä aiheuttanut meille valtavasti lisätyötä, sanoo Kainuun maakuntakuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja Maire Ahopelto.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistus Attendolle tuo Puolangalle säästöä vuodessa noin 600 000 – 700 000 euroa.
- Me emme hakeneet säästöjä tällä ratkaisulla, mutta vaihtoehtoinen järjestelmä olisi meille vuodessa aiheuttanut noin 2 veroprosentin lisäkustannukset, mikä euroissa tekee noin 600 000- 700 000 euroa, sanoo kunnanjohtaja Rajala.
Jopa viiden miljoonan menetykset Kainuun kunnille
Kainuun kunnille Puolangan lähtö merkitsee kuluja jo tänä vuonna. Tietojärjestelmiin tehtävät muutokset, hallintokokeilun purkaminen ja uuden kuntayhteistyön rakentaminen on merkinnyt valtavaa lisätyötä. Kainuun kunnat menettävät jo tänä vuonna kaksinkertaisesti sen, mitä Puolanka säästää tulevaisuudessa.
- Menetys on noin puolisentoista miljoonaa, arvioi Ahopelto.
Mikäli Kainuun kehittämisrahaakaan ei enää saada tulevaisuudessa aiempien vuosien tapaan, menetykset voivat olla miljoonia.
- Tässä menetetään noin 5 miljoonaa, arvioi Ahopelto.
Samanaikaisesti Puolangan kunta on hyvin riippuvainen muiden kuntien ja veronmaksajien rahoista. Vuonna 2010 Puolangan valtionosuudet ovat lähes 60 prosenttia kunnan toimintamenoista. Tämä ei Puolangan kunnanjohtajaa häiritse.
- Nykyinen valtionosuusjärjestelmä lähtee siitä, että kaikille kansalaisille turvataan tasavertaiset palvelut eri osissa maata. Jos tähän järjestelmään tehdään olennaisia muutoksia, se tarkoittaa sitä, että Itä- ja Pohjois-Suomi tyhjenee asukkaista.
Painetta perustuslakiin?
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö muistuttaa, että Puolangan malli ei kelpaa suomalaiseksi tavaksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Jos tähän mentäisiin, pahimmillaan kehitys voi pakottaa perustuslain muuttamiseen.
- Meillä ei riitä henkilöstö siihen ja se tulee paljon kalliimmaksi kokonaisuuden kannalta. Palvelujen saanti eriarvoistuu entisestään eri puolella maata. Joissakin kunnissa palveluja saadaan, joissakin ei. Lopuksi olemme siinä tilanteessa, että ehkä perustuslakia täytyy muuttaa, koska järjestelmä ei enää pystykään tuottamaan ihmisille riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja.