Nurmekseen teollisuusalueen taakse Känkkääläntielle suunnitellaan suurta biohiiltämöä. Tarkoitus on, että sinne tuodaan vuosittain lähes 800 000 kuutiota puuhaketta, joka kuumennetaan hapettomassa tilassa. Ulos saadaan hyvälaatuista hiiltä sekä puuöljyä. Lisäksi prosessissa syntyy kaasua, joka käytetään kattilan lämmittämiseen.
Laitos tuottaisi vuosittain 100 000 tonnia biohiiltä ja lähes saman verran puuöljyä. Suomen mittakaavassa suuren tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2015 aikana.
- Biohiili käytetään suurissa voimalaitoksissa ja korvaamaan tällä hetkellä eniten käytettyä kivihiiltä. Puuöljyä jatkojalostetaan ja se sopii suoraan myös esimerkiksi kevyen polttoöljyn korvikkeeksi, kertoo Feedstock Optimumin partneri Sirkku Seila.
Aluksi paikalle rakennetaan koelaitos, joka tekee samoja tuotteita, mutta pienempiä määriä. Koelaitoksen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2014 ja se tuottaisi noin 5 000 tonnia hiiltä ja 4 700 tonnia öljyä vuosittain.
Uusi pyrolyysitekniikka mahdollistaa hiilen jatkojalostamisen
Laitos on ensimmäinen hidasta pyrolyysitekniikkaa käyttävä laitos. Joensuuhun rakennetaan parhaillaan Fortumin pyrolyysilaitosta, joka käyttää nopeaa pyrolyysitekniikkaa. Feedstock Optimumin hidas pyrolyysitekniikka on prosessi, joka on paremmin hallittavissa ja sillä saadaan parempilaatuista hiiltä.
Biohiiltä edelleen jalostettuna tarvitaan esimerkiksi lääketeollisuudessa, terästeollisuudessa, vedenpuhdistuksessa ja maanparannusaineena.
Yritykset tekevätkin hiiltä eri tarkoituksiin. Fortum tekee hiiltä polttoaineeksi, mutta FSO:n hiili sopii jatkojalostettavaksi.
- Tähtäämme erittäin korkealaatuiseen biohiileen, josta on mahdollista jatkojalostaa erilaisia tuotteita. Tämä on ideamme. Biohiiltä edelleen jalostettuna tarvitaan esimerkiksi lääketeollisuudessa, terästeollisuudessa, vedenpuhdistuksessa ja maanparannusaineena, Seila kertoo.
Toiveissa on, että hyvälaatuiselle hiilelle kehitettäisiin uusia käyttökohteita ja siten saataisiin lisää yrityksiä sekä työpaikkoja.
Töitä urakoitsijoille ja myyntituloja metsänomistajille
Biohiiltämöiden odotetaan työllistävän koevaiheessa 10 ja täydessä tuotantovaiheessa 30 ihmistä. Suuret työllistämisvaikutukset tulevat kuitenkin raaka-aineen hankintaan Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueelta.
- Hanke on merkittävä erityisesti välillisten vaikutusten osalta, eli puun korjuu, kuljetus ja konetyöt työllistävät erittäin paljon. Mutta myös kantorahatulojen kannalta, sillä tässähän avautuu pyöreälle pienpuulle aivan uudet markkinat, Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoo tyytyväisenä.
Bioenergian pioneerihenkeä Pohjois-Karjalassa
Suomessa raaka-aine on lähellä ja rahtikulut ovat tärkeä kysymys.
Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti sanoa bioenergian edelläkävijäksi Suomessa. Fortumin Joensuuhun rakentama laitos on ainoa suuren mittaluokan pyrolyysilaitos Suomessa. Maakunta tunnetaan myös bioenergian tutkimisesta ja alan tuotekehittelystä sekä teollisuudesta, kuten korjuulaitteiden valmistamisesta. Ja raaka-ainettahan piisaa.
- Pohjois-Karjala on erittäin hyvä paikka tällaiselle laitokselle, täällä on riittävästi hyvää puuta, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Lauri Sikanen.
Sikanen arvioi, että biohiilen ja -öljyn tuotanto tulee lisääntymään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kilpailua on siis luvassa.
Tämä on yksi tärkeä etappi matkalla pois tuontiöljystä.
- Ulkomailla puun ja työn hinta on halvempi. Toisaalta Suomessa raaka-aine on lähellä ja rahtikulut ovat tärkeä kysymys. Vielä ei voi tietää, onko laitos kultakaivos vai ei, Sikanen toteaa.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen näkee biohiiltämön perustamisella kosolti hyviä vaikutuksia.
- Tämä on yksi tärkeä etappi matkalla pois tuontiöljystä. Lisäämme puun käyttöä ja työpaikkoja. Lisäksi saadaan painetta tie- ja rataverkoston kehittämiseen, Hyttinen luettelee.
Rahoitusta kerätään yksityisiltä, kaupunki hoitaa kulkuyhteydet
Molempien laitosten käyntiin saanti maksaa 30 miljoonaa euroa. Hinta muodostuu koelaitoksen ja varsinaisen laitoksen rakentamisesta sekä puuntoimituksen vakuusmaksuista.
Hankkeen rahoittamiseksi perustetaan oma yhtiö, johon etsitään nyt sijoittajia. FSO:n johtohenkilöillä on työnjako, jossa rahoittajien etsiminen on Sirkku Seilan vastuulla. Hän on toiminut pankkialalla ja Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiö Yritysmagneetin toimitusjohtajana. Tässä pestissä hän hankki kyseenalaistakin mainetta China Center -epäselvyyksissä.
Isoilta markkinoilta Sveitsistä, mahdollisesti Saksasta, sieltä loppujen lopuksi tulemme sen rahoituksen saamaan.
Koelaitoksen hinnaksi on arvioitu neljä miljoonaa euroa. Seila kertoo, että yksityisiltä rahoittajilta hankitaan kaksi miljoonaa, josta puolet on jo koossa. Hän uskoo myös, että rahoitus myös suuremmalle laitokselle löytyy.
- Nyt kun saamme keskikokoisen laitoksen toimimaan, se on niin hyvä referenssi, että uskon että isoilta markkinoilta Sveitsistä, mahdollisesti Saksasta, sieltä loppujen lopuksi tulemme sen rahoituksen saamaan, Seila kertoo.
Meidän roolimme on kaavoittaa tontti ja rakentaa infrastruktuuri.
Yritykseen on tarkoitus saada mukaan kymmenen rahoittajaa. Nyt mukana on neljä tahoa, jotka ovat kaikki Etelä-Suomesta. Nurmeksen kaupunki ei lähde mukaan yritykseen.
- Meidän roolimme on kaavoittaa tontti ja rakentaa infrastruktuuri eli liittymät ja katu sekä vuokrata tontti yritykselle, Saatsi sanoo.
Lähinnä teiden ja rautatien kuntoon laittamiseen kaupungilta uppoaa 1,2 miljoona euroa. Saatsi uskoo hankkeiden toteutumiseen.
- Kyllä uskon siihen vahvasti, kun tiedän taustalla olevia sopimuksia. Pidän FSO:ta erittäin luotettavana tahona. Tunnen nämä neljä henkilöä, jotka yrityksessä ovat taustalla. Siellä on erittäin kovan luokan energia- ja metsäalan osaamista sekä rahoitusalan osaamista, Saatsi vakuuttaa.