Köyhimpään väestönosaan kuuluvan, 35-vuotiaan miehen odotetaan elävän kuusitoista vuotta lyhyemmän elämän kuin rikkaimman ryhmän miehen. Ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajan odote on kasvanut jo vuosikymmeniä. Näiden miesten tulevan eliniän ero oli 80-luvun lopulla seitsemän vuotta, 2007 jo lähes kolmetoista vuotta ja tänä vuonna eron arvioidaan olevan keskimäärin kuusitoista vuotta. Vain varakkaampien elinikä pitenee. Vakuutusmatemaatikko, sosiaalipolitiikan dosentti Olli Pusa.
- Koko ajan on näkyvissä se, että ylimmän viidenneksen elinajan odote kasvaa, ja jos 35-vuotiasta tarkastellaan, todennäköisesti ero on noin kuusitoista vuotta. Alemman luokan elinajan odote olisi noin 68 vuotta ja ylimmän 84 vuotta, sanoo vakuutusmatemaatikko, sosiaalipolitiikan dosentti Olli Pusa
- Muutoshan on koko ajan jatkunut, alimman ryhmän elinajan odotteeseen ei ole sältynyt mitään pitenemistä, mutta ylimmän ryhmän odote on pidentynyt koko ajan.
Naisilla tulevan eliniän eron arvioidaan olevan lähes puolta pienempi kuin miehillä.
Ennenaikaiset kuolemat liittyvät tuloeroihin
Tuloryhmien väliset kuolleisuuserot miehillä ovat meillä suuremmat kuin muualla läntisessä Euroopassa.
- Alimmassa tuloviidenneksessä, missä 35-vuotiaan elinaikaodote on 68 vuotta, niin periaatteessa niistä 35-vuotiaista puolet on jo kuollut 68-vuotiaina, toteaa dosentti Olli Pusa.
Erikoistutkija Tiina Pensola Työterveyslaitokselta sanoo, että kuolleisuus on kasvanut työttömillä 2000-luvulla ja silloin puhutaan muista kuolinsyistä kuin itsemurhista.
- Matalapalkkaisilla heidän suuremmasta ennenaikaisesta kuolleisuudestaan voidaan noin puolet liittää tuloeroihin, ne vaikuttavat hyvin moniin erilaisiin asioihin, sanoo Pensola.
Terveydenhuoltopalvelut ovat erilaiset rikkailla ja köyhillä
Suurimpana selittäjänä eliniän eroissa on Pusan mielestä erilainen terveydenhuolto köyhille ja varakkaille sekä työssäkäyville. Suomessa rikkaiden ja köyhien välinen ero on pitkään näkynyt siinä, miten usein käydään lääkärissä.
- Terveyspalvelut kehittyvät ja paranevat, mutta myös kallistuvat koko ajan, niitähän pystyvät parhaiten käyttämään ryhmä, jolla on varaa ja joiden työnantajat kustantavat ne. Ne ovat vain tietyille ryhmille, sanoo Pusa.
- Jos on pitkäaikaistyötön, kuolleisuus on suurempaa kaikissa syissä, paitsi naisten rintasyövissä, sehän selittyy siitä, missä vaiheessa saadaan oikeaa hoitoa ja miten hakeudutaan ja päästään hoidon piiriin. Sama koskee myös pätkittäisiä työuria, sanoo Pensala.
Pitempi eliniän odote liittyy myös työhön, työn arvostukseen, jatkuvaan työuraan, parempaan koulutukseen ja näihin liittyvään sosioekonomiseen asemaan.
Samoin työolot alkoholinjuonti ja elämäntavat
- Paremmassa asemassa olevien paremmasta työkyvystä ja terveydestä noin puolet liittyy siihen, etteivät he ole tehneet raskasta ruumiillista työtä, mutta sitten tulee muita tekijöitä, työuupumus, juuri arvostukseen liittyvät tekijät, sitten on selittämättömiä, parempaan koulutukseen liittyviä asioita sekä erilaisia elämäntapoja, alkoholinkäyttöä ja ruokailutottumuksia siinä taustalla, sanoo erikoistutkija Tiina Pensola Työterveyslaitokselta ja jatkaa, että raskaaseen työhön liittyy paljon riskitekijöitä, työympäristö ja aineet, joille voi altistua työssä.
Alimmassa tuloviidenneksessä näkyvät elämäntavat. Kun ryhmään kuuluu noin puoli miljoonaa miestä, viinalla ei voi kuitata kaikkia eliniän eroja. Alkoholisairaudet selittävät silti lähes kolmanneksen köyhimpien ja rikkaimpien miesten elinajan erosta. Naisilla vastaavasta erosta viinaan liittyvät sairaudet selittävät neljänneksen. Myös muut elämäntavat lisäävät eroa. Dosentti Olli Pusa.
- On aina vaikeaa selittää sitä, mikä on muna ja mikä on kana, joutuuko tämmöiseen kierteeseen vai onko se kierre aiheuttanut nämä ongelmat, ihmettelee vakuutusmatemaatikko, sosiaalipolitiikan dosentti Olli Pusa.
- Jos miesten puolesta miljoonasta 20 prosenttia saataisiin työelämään, se olisi 100 000 työntekijää, jatkaa Pusa.
- Nyt päättäjillä, jotka itse ovat 50-60 - vuotiaita, heillä ei ole enää oikeaa käsitystä siitä, hehän ovat eläneet samassa yhteiskunnassa, käyneet samoja kouluja, heillä on saattanut olla sama terveydenhuolto. Nyt tämä kaikki on eriytynyt, terveyspalvelutkin tulevat eri paikoista, ihmisryhmien erot ovat suuret ja 35-vuotiaat elävät aivan eri maailmassa, sanoo Pusa.