Kirja-ala ajaa etenkin sähköisen kirjan arvonlisäveron laskemista alennettuun verokantaan eli kymmeneen prosenttiin. Nyt e-kirjan arvonlisävero on 24 prosenttia. E-kirjoja pidetään kalliina suhteessa tavalliseen kirjaan ja niiden myynti kangertelee Suomessa. Monet ostavat e-kirjan halvemmalla ulkomailta englanninkielisenä.
Se miksi e-kirjat, eivät ole päässeet samaan alennettuun verokantaan tavallisen, paperisen kirjan kanssa johtuu EU-lainsäädännöstä. E-kirja samoin kuin äänikirjat ja lehtien digitaaliset versiot määritellään sähköisiksi tuotteiksi. Suomi on tietenkin noudattanut tätä määrittelyä. Asiaan on kuitenkin yritetty vaikuttaa ja yritys jatkuu, sillä maamme tämän hetken eduskuntapuolueet ovat vahvasti sitä miltä, että e-kirjan alv täytyisi saada laskettua.
Kysyimme eduskuntapuolueiden kantaa kirjan arvonlisäveron laskuun ja suuri osa puolueista suhtautui hyvin myönteisesti yritykseen laskea e-kirjan alv. Vastauksissa korostuu selvä kulttuuritahto: kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuutta haluttaisiin tukea alentamalla sähköisen kirjan arvonlisävero samaan luokkaan kuin paperikirja.
EU-direktiivin määrittelyä pidettiin vanhanaikaisena ja ajastaan jääneenä – kirja on kirja, oli muoto mikä hyvänsä. RKP ja Muutos2011 eivät selkeästi ilmoittaneet kantaansa, mutta suhtautuivat periaatteessa myönteisesti asiaan. Ainoastaan kristillisdemokraatit eivät halua tässä vallitsevassa taloustilanteessa koskea arvonlisäverotukseen.
Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että paperikirjan alennettu verokanta on ehdottomasti syytä säilyttää.
"Veroratkaisuilla voi tehdä kulttuuripolitiikka"
Kirja-ala on nostanut esille myös paperikirjan arvonlisäveron laskemisen. Suomessa kirjan verotus on EU:n korkeimmasta päästä. Esimerkiksi Britanniassa kirjan alv on nollassa, Ranskassa se on vain 5,5 prosenttia ja naapurimaassamme Ruotsissa kuusi prosenttia. Siksi nettikaupasta ostetaan halvemmalla kirjoja esimerkiksi englanniksi ja ruotsiksi.
Kirja-ala on syystä huolissaan suomalaisen kirjallisuuden asemasta, ja on näin vaalivuonna tarttunut jälleen ajamaan arvonlisäverotuksen alentamista.
– Verotusratkaisuilla voidaan tehdä kulttuuripolitiikkaa. Kirjallisuutta ja lukemista ylipäätään voi tukea veroratkaisuilla. Kuten monissa Euroopan maissa on tehty, muistuttaa Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen.
– Suomi on pieni kielialue, siksi oma kirjallisuus on tärkeää kansallisen identiteetin vuoksi. Lisäksi kirjallisuus tuottaa tietenkin sivistystä, sanoo Oinonen.
Kirjojen osuus valtion arvonlisäverokertymästä on 0,3 prosentin luokkaa, joten veron muokkaaminen ei aiheuttaisi suurta lovea valtion kassaan.