Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Kun yksi plus yksi ei aukea – syynä ei ole "huono matikkapää"

Matemaattiset vaikeudet ovat nousseet keskeiseen asemaan oppimishäiriöiden tutkimuksessa. Esimerkiksi lukihäiriöihin verrattuna tietoa on vielä vähän, mutta muun muassa heikentyneet Pisa-tulokset ovat nostaneet huolta peruslaskutaidon tasosta. Tutkijan mukaan sitkeät uskomukset huonosta matikkapäästä olisi kuitenkin aika unohtaa.

Koululainen tekee matematiikan tehtävää.
Kuva: Yle
  • Petra Thúren

Noin 3-7 prosentilla lapsista on vaikeuksia matematiikan perustaidoissa, kuten lukujärjestelmän hallinnassa ja yhteen- ja vähennyslaskussa.

– Luvut vaihtelevat, mutta tutkimuksissa puhutaan yleensä näistä määristä. Myöhemmin, vaikeammissa laskutoimituksissa vaikeuksia on vielä isommalla joukolla, sanoo Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin tutkija Tuire Koponen.

Se on väite, jota kuulee yleisesti kotona ja kouluissa.

Tuire Koponen

Todellisten oppimisvaikeuksien lisäksi uskomus syntymälahjana peritystä "huonosta matikkapäästä" on vielä tätäkin tavallisempi.

– Se on väite, jota kuulee yleisesti kotona ja kouluissa, mutta tutkimuksen näkökulmasta sellaista ei ole olemassa. Matematiikka koostuu useista osa-alueista, joten tämä olettamus on hyvin harmillinen. Harjoittelu on ainut tie myös matematiikan oppimisessa, joten olisi todella tärkeää, ettei olisi tällaisia pysyviä, negatiivisia uskomuksia, Koponen toteaa.

Laskutaidon perusta pitää saada kuntoon

Lukihäiriöitä on tutkittu paljon, mutta viime vuosina myös matematiikan oppimisvaikeuksiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Joskus lukihäiriöt ja matemaattiset vaikeudet myös kulkevat käsi kädessä.

Oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan ole yhdenlaisia, vaan eri asioiden hahmottaminen voi olla koululaisille vaikeaa.

– Yhdelle lapselle voi olla vaikeaa ymmärtää lukujen rakenteita, tai ykkösten ja kymmenten käsittäminen voi olla vaikeaa ja sitä kautta esimerkiksi rahojen laskeminen.

Harjoittelu on ainut tie myös matematiikan oppimisessa.

Tuire Koponen

Yksi isoista haasteista ja tutkimuksen kohteista on oikeanlainen tuki. Tutkijan mukaan oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat kyllä tunnistetaan nykypäivän koulussa, mutta tuen työkaluissa riittää vielä kehittämistä. 

Koposen mukaan tuki pitäisi kohdentaa niin, että perustaitopohja saataisiin riittävän vahvaksi.

– Vertaisin sitä taloon: jos ei ole vahvaa pohjaa, on seiniä ja kattoa aika vaikea rakentaa pysyväksi.

Oppimisvaikeudet näkyvät myös aikuisen elämässä

Matematiikan oppimisvaikeudet voivat myöhemmässä elämässä haitata arjen tilanteita, kuten vaikkapa oman talouden hallintaa.

Tällä hetkellä esimerkiksi Pisa-tutkimukset osoittavat, että peruskoulun päättävien nuorten laskutaidot ovat laskussa. Koposen mukaan tulokset ovat indikaattori siitä, että osaaminen tulee jatkossa olemaan totuttua heikompaa.

– Yhä enemmän tulee olemaan niitä aikuisia, joille matematiikan perusteetkin ovat haastavia. Siksi olisi tärkeää, että tukea pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.