"Mieti, jos olisit itse kuvassa" – julkisella paikalla kuvaamiseen tarvitaan hienotunteisuutta ja ohjeita

Suomessa saa kuvata yleisellä paikalla, jos ei loukkaa eikä halvenna kuvauksen kohdetta. Kuvia ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

Kovin paljon tämän enempää suomalainen lainsäädäntö ei asiasta sano. Rikoslaki tyytyy toteamaan, että yksityiselämää koskevan kuvan julkaisu on rangaistavaa, mikäli siitä seuraa kuvauksen kohteelle vahinkoa tai kärsimystä.

Lähtökohta on toki selvä: ketään ei ole syytä kuvata vastoin hänen tahtoaan. Poikkeuksena on julkinen henkilö, joka suorittaa julkista tehtävää.

Käytännön ohjeita kaivataan

Suomen Valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoton mukaan alalle kaivataan käytännön pelisääntöjä. Järjestön edustaja järjestää aiheesta luentoja, joilla korostetaan omaa ajattelua.

– Jokainen voi miettiä, julkaisisiko kuvaa, jos olisi siinä itse, toiminnanjohtaja Mikko Säteri määrittelee.

Säterin mukaan ohje toimii muun muassa nuorille kuvaajille ja blogisteille. Kuvien julkaisusta esimerkiksi netissä on syntynyt ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten käsityksiin.

– Ihmiset ovat alkaneet suhtautua yleisillä paikoilla kuvaamiseen epäluuloisesti tai kielteisesti. Onkohan se viisautta vai ylireagointia, Mikko Säteri pohdiskelee.

Sosiaalinen normisto kehittyy

Kännykkäkuvaaminen on tullut jäädäkseen, arvioi alan tutkija. Hän arvelee Suomessa olevan jo enemmän kännykkäkameroita kuin on asukkaita.

– Kuvaaminen ja julkaiseminen ei ole lähtökohtaisesti ongelma, vaan osa elämäämme, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön yliopistonlehtori Anssi Männistö toteaa.

Männistön mukaan kuvaamiseen ja julkaisemiseen on kehittynyt omia sosiaalisia sääntöjä. Nämä määrittävät, missä tilanteissa voidaan kuvata, missä julkaista ja miten kuvissa olevat ihmiset nimetään.

– Yliopistossa normiston kehittyminen näkyy selvästi. Nuoret omaksuvat etiketin, joka ohjaa kuvaamista ja julkaisemista, Anssi Männistö korostaa.

Keskiviikkona vietetään maailman valokuvauspäivää.