Kokonaan uusiutuvaan energiaan pohjaavan energiajärjestelmän rakentaminen vaatisi noin 166 – 175 miljardin euron investoinnit vuoteen 2050 mennessä, laskee Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n johdolla tehty mittava mallinnus.
Summa kuvaa teoreettista tilannetta, jossa koko energiajärjestelmä – lämmityksestä ja sähköntuotannosta aina liikenteeseen – rakennettaisiin alusta lähtien uusiutuvaa energiaa silmällä pitäen.
Vuosittain tämä tarkoittaisi noin viiden miljardin euron investointeja muun muassa aurinkoenergiaan, tuulivoimaloihin, älykkään sähköverkon rakentamiseen, sähköautojen dramaattiseen lisäämiseen sekä sähkön varastoinnin kehittämiseen.
Luvut kuulostavat jättimäisiltä, mutta tutkimusta johtava aurinkotalouden professori Christian Breyer painottaa, että Suomen vanhentuva energiajärjestelmä vaatii joka tapauksessa mittavat investoinnit.
Suomen energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry on aiemmin arvioinut joutuvansa investoimaan yli kaksi miljardia euroa vuodessa energiajärjestelmään tulevina vuosina.
Ilmastotutkijoiden mukaan vielä kalliimmaksi tulisi se, että ilmastonmuutoksen annettaisiin kiihtyä ilman vastatoimia.
Vuositasolla uusiutuva halvin
Tutkijaryhmän mukaan olennaista on se, että uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä olisi suurten alkuinvestointien jälkeen muita tarkasteltuja skenaarioita halvempi käyttää.
Tulosten mukaan 100-prosenttisesti uusiutuviin nojaava järjestelmä maksaisi noin 25 miljardia euroa vuodessa.
Kustannukset olivat samaa luokkaa, tai hieman pienemmät, kuin runsaasti biomassaa tai ydinvoimaa sisältäneet skenaariot (n. 26 miljardia euroa). Summat asettuvat virhemarginaalin sisään, joten lopullista totuutta ei voida vielä sanoa.
Uusiutuviin perustuvaa järjestelmää suosii se, että silloin ei tarvitsisi maksaa kohoavia polttoainekustannuksia eikä hiilidioksidipäästön nousevaa hintaa.
Päästöoikeuden hinnaksi on tutkimuksessa arvioitu 75 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna 2050. Suomi joutuisi siis maksamaan arviolta kaksi miljardia euroa pelkistä päästöoikeuksista vuonna 2050.
Uusiutuvan energiajärjestelmän kilpailukykyä parantaisi myös se, että uusiutuva teknologia halpenee koko ajan eikä tekniikka vaadi suuria summia huoltoon ja ylläpitoon.
Tutkijaryhmä laskee, että nykyisen energiajärjestelmän ylläpito kaikkine polttoainekustannuksineen ja huoltoineen maksaa vuodessa noin 18 miljardia euroa ja lasku nousee 21 miljardiin 2020 mennessä.
Tuontiriippuvuus vähenisi
Breyer painottaa myös, että suuret investoinnit puhtaaseen ja älykkääseen teknologiaan toisivat todennäköisesti rutkasti tilauksia suomalaisfirmoille ja siten töitä Suomeen.
Samalla kauppatase paranisi, kun polttoaineiden tuonti vähenisi dramaattisesti. Suomi voisi halutessaan olla jopa energiaomavarainen, tutkimus toteaa.
Kyseessä on tähän asti Suomen laajin uusiutuvaa energiaa käsittelevä tutkimus. Tutkimustyötä on tehnyt yli 20 tutkijan ryhmä LUT:stä, Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä sekä Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Tutkimus on osa laajaa Neo-Carbon Energy -hanketta, jota rahoittaa valtion innovaatiorahoituskeskus Tekes.