Suvakki ja vokki – uusi aika tuo uusia sanoja

Kaikki ilmiöt synnyttävät uutta kieltä ja uusia sanoja. Turvapaikanhakijoiden virta Eurooppaan ja Suomeen näkyy viranomaisten tarvitsemana termistönä ja kansalaiskeskustelujen arkikielenä. VOK on virallista termistöä, suvakki kansan vääntämää arkikieltä.

Kotimaa
sivukuva kasvoista ja leijuvia kirjaimia
Yle Uutisgrafiikka

Vuosi 2015 toi sanat vastaanottokeskus, palautuskeskus, järjestelykeskus, hotspot. Jokainen liittyy turvapaikanhakijoihin.

Kansan suussa, keskusteluissa ja nettikirjoituksissa vilisevät arkityylin ilmaisut. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ollaan herkällä korvalla ja kuunnellaan, kuinka ja millaisin sanoin kansa puhuu.

Keskustelupalstoilla ahkerasti viljellyt suvakit, hyysärit, mokuttajat ja matut ovat erityisasiantuntija Eija-Riitta Grönrosin mukaan tyypillisiä esimerkkejä siitä, miten sanoja muokkaillaan arkikieleen.

– Esimerkiksi suvakki, suvaitsevainen ihminen, on slangimainen muodoste suvaitsevainen–sanasta. Suvakilla halutaan sanoa, että joku on liiankin suvaitsevainen.

Hyysäriä Grönros sanoo näkyvän sekä hyyssäri että hyysäri muodossa. Enemmän kuitenkin yhdellä s-kirjaimella kirjoitettuna.

Hyysäri on jo  poimittu arkistoomme. Pohjana on vanha hyysätä verbi, jonka merkitys on aina ollut negatiivinen.

Erityistutkija Eija-Riitta Grönros

– Hyysäri on jo poimittu arkistoomme. Pohjana on vanha hyysätä-verbi, jonka merkitys on aina ollut negatiivinen.

Jokainen arkityylin sana ei synny slangilla avittaen. Esimerkiksi mamu tehtiin viralliseksi lyhenteeksi.

– Se oli alkuun neutraali lyhenne maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta, mamu-opetuksesta. Pitkälle sanalle haluttiin lyhenne. Arkikielessä sana on alkanut tarkoittaa ylipäätään maahanmuuttajaa.

Sama sana, eri sävy

Nettikeskusteluissa on voinut myös huomata, että vastakkaiset puolet saattavat käyttää samaa arkikielen sanaa täysin eri merkityksessä.

– Matu näyttää keskusteluissa tarkoittavan sekä maahantulijaa että maahan tunkeutujaa, riippuen siitä kuka puhuu, sanoo Grönros.

Oli kyse virallisesta termistä tai arkikielestä, lyhenteet eivät välttämättä avaudu helposti kuulijalle tai lukijalle.

– Myös uudehko arkityylin sana mokuttaja on hankala. Se ei avaudu ellet tiedä, että sillä tarkoitetaan monikulttuurisuuden edistäjää, monikulttuurillistuttajaa, toteaa Grönros.

Varsinkin verkkokirjoittelu tuo kieleen jatkuvasti uutta sanastoa. Asiantuntijat yrittävät pysyä perässä parhaansa mukaan.

Jos sana alkaa olla hyvin laajassa käytössä ja esiintyy esimerkiksi usein tiedotusvälineissä, se päätyy todennäköisesti sanakirjaankin.

Eija-Riitta Grönros

– Keräämme tuhansia sanoja vuosittain arkistoon. Sanoja kuitenkin tulee niin paljon, ettemme aina tiedä heti kaikkein uusimmista.

Eija-Riitta Grönros ei suostu ennustamaan, päätyykö vaikkapa mokuttaja joskus viralliseen sanakirjaan.

– On vaikea mitata kuinka monta kertaa jotakin sanaa on käytetty tai kuinka monta vuotta. Jos sana alkaa olla hyvin laajassa käytössä ja esiintyy esimerkiksi usein tiedotusvälineissä, se päätyy todennäköisesti sanakirjaankin.