HSY: Näillä liikennemäärillä kaupunkibulevardi olisi saasteloukku

Tulevaisuuden sisääntuloväylät, kaupunkibulevardit, toimivat vain jos liikennemäärät ovat selvästi nykyistä pienempiä, arvioi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Huomenna keskiviikkona Helsingissä järjestettävä keskustelutilaisuus kokoaa yhteen bulevardien ilmanlaadusta kiinnostuneet ihmiset.

Kotimaa
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Puita, vettä ja harvakseen soljuvia modernin näköisiä autoja. Kerrostaloja aivan kadun varressa. Pitkähiuksinen tyttö pyöräilee hiljakseen punaiseksi maalattua pyörätietä pitkin. Aurinko paistaa ja ilma on raikkaan näköinen. Näin esitetään havainnekuvissa, miltä Helsingin suunnittelemat kaupunkibulevardit voisivat näyttää.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousan mukaan nykyisillä liikennemäärillä kapea, kerrostaloilla muurattu kaupunkibulevardi olisi jotain aivan muuta: saaste- ja meluloukku, jossa harva viihtyisi.

– Liikennemäärien pitää olla huomattavasti nykyistä pienemmät ja autojen vähemmän saastuttavia, Kousa sanoo.

Miten katukuilut tuuletaan puhtaiksi?

Helsingin kaupunki kutsuu kaupunkilaiset keskustelemaan kaupunkibulevardeista (siirryt toiseen palveluun)huomenna keskiviikkona. Aiheena on juuri ilmanlaatu. Eilen maanantaina Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontui ottamaan kantaa Helsingin suunnitelmiin.

Jo nyt Helsingin ympäryskunnat ovat yksi toisensa jäkeen torpanneet Helsingin kaavailemat kaupunkibulevardit. Perusteena on ollut pelko liikenteen sujuvuudesta.

Ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousan mukaan ilmanlaadun kannalta suurin haaste on saada bulevardien katukuilut tuulettumaan autojen tupruttamista pienhiukkasista ja katupölystä.

– Yksi ongelma on autokannan hidas uusiutuminen. Jos ne [kaupunkibulevardit] nyt tehtäisiin, eivät ne todellakaan olisi terveellisiä paikkoja. Toisaalta bulevardit ovat tulossa myöhemmin, Kousa huokaa.

Kousan mukaan rakentamisella on iso vaikutus siihen, miten kortteli tuulettuu pakokaasusta ja katupölystä.

– Silloin saasteet eivät jää loukkuun. Toisaalta jos siellä käy hirveää vinka, eihän siellä kukaan halua olla, Kousa pohtii.

Toinen merkittävä tekijä puhtaan ilman kannalta on se, että liikenne soljuu tasaisesti. Jonossa seisominen sekä kiihdyttely ja jarruttelu lisäävät ilmansaastetta merkittävästi.

Entä miten tehdä hyviä päätöksiä nykyisillä tiedoilla?

Kousan mukaan nyt kannattaa tehdä viisaita päätöksiä, sillä tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea laji.

– 90-luvun alussa kuviteltiin, että mitään ongelmia ei enää ole, ajoneuvotekniikka kehittyy niin hyväksi. Samalla kuviteltiin, että hiukkaset eivät ole ongelma, ne yskittävät, kutittavat silmiä ja siinä se. Nyt on todettu, että pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisin ympäristöriski Suomessa. Kun tutkimusta ja tietoa tulee lisää, käsitykset muuttuvat, Kousa päättää.

*Oikaisu klo 7:47, ingressissä aiemmin mainittu Helsingin seudun ympäristökeskus korjattu ympäristöpalveluiksi.