Yliajokokeella on suuri merkitys, jos rengasvalmistaja haluaa tuoda myyntiin talvirenkaan, jossa on paljon nastoja. Vuoden 2013 jälkeen valmistetuissa renkaissa saa olla enintään 50 nastaa yhtä renkaan vierintäkehän metriä kohden.
Valmistaja saa kuitenkin lisätä nastoja, jos se pystyy yliajotestissä osoittamaan, että rengas kuluttaa tietä vähemmän kuin tavanomainen rengas. Sen vuoksi esimerkiksi Nokian Hakkapeliitta 8 -renkaassa on keskimäärin 50 prosenttia enemmän nastoja kuin vastaavissa aiemmissa nastarengasmalleissa.
Aalto-yliopiston akatemiatutkija Ari Tuononen sanoo rengasvalmistajien ”tietävän tarkalleen” Kurun graniitin ja sen kulumisominaisuudet. Ajatus lainuudistuksesta oli hyvä, mutta on Tuonosen mukaan kääntymässä itseään vastaan.
– Testeissä ajetaan Kurun graniitin yli 100 kertaa ja voidaan väittää, että nastarengas ei esimerkiksi kuluta tietä enempää kuin kitkarenkaat. Tienpitäjät eivät kuitenkaan Kurun graniittia edes tunne. Ruotsissa on verrattu Suomessa hyväksyttyjä renkaita ja teiden todellista kulumaa, ja huomattu, että se ei korreloi.
Viime vuonna julkaistussa ruotsalaisen VTI:n tutkimuksessa selvisi, että nykyisistä nastarenkaista aiheutuu moninkertaisesti enemmän pölypäästöjä kuin mitä valmistajat ilmoittavat. Yliajotesti näyttää mahdollistavan sen, että entistä huonompia renkaita pääsee läpi.
Saksan sileä asfaltti toimisi hyvin talvella meilläkin
Suomen akatemian tilaisuudessa tiistaina puhunut diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori Ari Tuononen aloitti uransa tutkimalla Hollannissa rengasantureita. Sittemmin Good Year -rengasvalmistajalle jarrujen värähtelyä tutkinut Tuononen on Suomessa mukana myös tieystävällisempien nastarenkaiden kehitystyössä. Langattomalla tiedonsiirrolla kiihtyvyysantureista tietonsa saavan nastarenkaan kehitystyö on siinä vaiheessa, että tuloksia odotetaan vuoden päästä.
Aalto-yliopiston kitkatutkijana Tuononen on kuitenkin saanut selville, että jäisellä tienpinnalla myös kitkarenkaat toimivat mainiosti. Kitkarenkaan jääpito perustuu niin sanottuun mikrokarheuteen.
– Pieni karheus, mitä ei nähdä, vaikuttaa kitkaan enemmän kuin se, mitä nähdään. Tien pintaa katsomalla ei siis saa käsitystä sen kitkasta. Saksan sileällä asfaltilla ja Suomen karkeimmalla kevätasfaltilla kitka on aivan samaa luokkaa.
Keski-Euroopassa käytetään pienempää asfaltin kivikokoa. Suomessakin siihen voitaisiin siirtyä, jos nastarenkaiden käyttöä saadaan vähennettyä. Ison kivikoon vuoksi kivien väliin jää ilmarakoja. Ne täyttyvät vedellä ja jäätyessään rikkovat tiet.
Suomessa sileää ja hiljaista tienpintaa pelätään vuosia ulkomailla ajaneen tutkijan mukaan turhaan. Talvisella liukkaudentorjunnalla tiet saadaan riittävän pitäviksi. Saadaanhan ne Saksan Alpeillakin, jossa nastarenkaita ei sallita.
– Tienpintojen kiillottuminen ei ole iso ongelma. Ja jos, niin teiden karhentaminen on ainakin halvempaa kuin uudelleenpäällystys. Teiden kunto on räjähtämässä, Tuononen sanoo.
Autolehtien rengastestit suosivat nastarenkaita
Kitkatutkija Ari Tuononen poistaisi nastarenkaiden tyyppihyväksyntätestin yhteydestä yliajokokeen. Vaikka kulumisen mittaaminen onkin vaikeaa, kertovat nastaulkonema tai nastan pistovoima todellisemmin, kuinka paljon renkaat tietä kuluttavat.
Myös lupaviranomainen Trafissa ollaan valmiina arvioimaan tyyppihyväksyntämenettely uudelleen jos päädytään siihen, että nykyinen lisää kulumista. Teiden kulumista tutkitaankin tällä hetkellä useammalla taholla. Trafi odottelee tuloksia kaikessa rauhassa.
Tiistain akatemian tilaisuudessa Ari Tuononen muistutti autolehdistön edustajille myös lehdistön rengastestien ongelmista. Aivan uusi nastarengas on uusi vain hetken. Kovassa testirääkissä nastojen kuluminen lisää niiden pitoa testin edetessä.
– Lehtitesteissä nastan ulkonemat kasvavat ja sen vuoksi rengastestaus suosii nastarenkaita. Niitä pitäisi testissä vertailla vain toisiin nastarenkaisiin, mutta ei pitäisi verrata kitkarenkaisiin.