EU-äänestyksiä ehdottelevat puolueet ovat äänekkäitä erityisesti Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa. Uusia kansanäänestyksiä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Vertasimme kansallismielisten puolueiden asemaa EU-jäsenyyden kannatukseen eri maissa.
Tähän on kolme syytä: Kansanäänestyksen vaatijat ovat useimmiten oppositiossa. Enemmistö kansasta on ollut liki kaikissa EU-maissa sitä mieltä, että unionissa kannattaa pysyä. Lisäksi Britannian äänestyksen jälkeinen poliittinen sekasorto näyttäisi toimivan varoittavana esimerkkinä.
Esimerkiksi Hollanti on viime syksynä toteutetun Eurobarometri-kyselyn mukaan unionin EU-myönteisin maa. Kansasta 76 prosenttia oli sitä mieltä, että Hollannin tulevaisuus on parempi EU:ssa kuin sen ulkopuolella.
Nederlands exit eli Nexit siis tuskin toteutuisi, vaikka Geert Wildersin kansallismielinen Vapauspuolue saisikin esittämänsä kansanäänestysvaatimuksen läpi. Myös tanskalaiset, belgialaiset, saksalaiset ja ruotsalaiset ovat olleet verraten tyytyväisiä EU-jäsenyyteensä.
Tyytymättömyyttä Itävallassa
Itävallassa Vapauspuolue FPÖ on väläyttänyt Öxit-kansanäänestystä, jos valtaa ei ryhdytä palauttamaan Brysselistä jäsenmaihin. Itävallassa maaperä ehdotuksen toteutumiselle on useimpia muita EU-maita suotuisampi.
Tuoreessa kyselyssä 40 prosenttia vastaajista kannatti kansanäänestyksen järjestämistä, ja Eurobarometrissä 45 prosenttia näki maan tulevaisuuden kirkkaampana unionin ulkopuolella.
FPÖ:n ehdokas Norbert Hofer sai liki puolet äänistä presidentinvaaleissa kesäkuussa. Tuomioistuin on määrännyt vaalien toisen kierroksen uusittavaksi epäselvyyksien takia. Uusintakierros järjestetään lokakuussa. Presidentillä ei tosin ole valtuuksia päättää kansanäänestyksestä.
Tyytymättömyys unioniin voisi purkautua kansanäänestyksenä myös Ranskassa tai Italiassa. Ranskan Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen on luvannut järjestää kansanäänestyksen, jos hän voittaa ensi vuoden presidentinvaalit. Kyselyjen mukaan Le Pen voisi päästä toiselle kierrokselle.
Italiassa EU-kansanäänestystä on ehdottanut kansallismielinen Pohjoisen liitto. Tätä painavampi polittinen voima on kuitenkin Viiden tähden liike, joka haluaa kansanäänestyksen yhteisvaluutta eurosta.
Puolueet ovat toistaiseksi oppositiossa, mutta poliittiset voimasuhteet voivat muuttua, jos pääministeri Matteo Renzi häviää lokakuun kansanäänestyksen perustuslain muuttamisesta.
Brexitin jäljet pelottavat
Entä Britannian esimerkki? Ainakin Pohjois-Euroopassa Britannian tapahtumat näyttäisivät pikemminkin nostavan unionin kannatusta.
Tanskassa EU-jäsenyyden kannatus nousi Britannian äänestyksen jälkeen 59,8:sta 69 prosenttiin, kertoi uutistoimisto Ritzaun tilaama tutkimuslaitos Voxmeterin kysely.
Saksassa yleisradioyhtiö ARD:n teettämä mielipidemittaus kertoi tällä viikolla, että 52 prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä on kokonaisuutena enemmän etua kuin haittaa. Osuus oli kasvanut 13 prosenttiyksikköä. Päinvastaisen näkökannan osuus oli liki puolittunut 11 prosenttiin.
Äänestyksen jälkeiset tapahtumat ovat myös antaneet uutta pontta hallituksille, jotka pyrkivät torjumaan kansallismielisten kansanäänestysvaatimuksia.
– Katsokaa, mitä Britanniassa tapahtuu. Sitäkö todella haluatte? kysyi Hollannin pääministeri Mark Rutte tiistaina Euroopan parlamentin keskustelussa Hollannin Vapauspuolueen euroedustajalta, joka oli peräänkuuluttanut kansanäänestyksiä muihinkin maihin.
Suomalaisista kansanäänestystä vastustaa 69 prosenttia, kertoo Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely.