EU-komissio latasi Suomelle kovat kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolella. Vuoden 2005 tasosta kasvihuonekaasuja pitää vähentää 39 prosenttia vuoteen 2030 menessä. Pariisin sopimus velvoittaa pitämään keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa.
Suomea kovempi tavoite asetettiin päästökaupan ulkopuolella Ruotsille ja Luxemburgille, joiden tavoite on 40 prosentin vähennys.
Komission ehdottamat kolme toimenpidekokonaisuutta ovat vähäpäästöiset käyttövoimat, vähäpäästöiset ja päästöttömät liikennevälineet sekä liikennejärjestelmän optimointi ja tehokkuus.
Tarkkaa taakanjakoa eri sektoreiden välillä (liikenne, maatalous, asuminen ja jätehuolto) ei vielä tiedetä, mutta liikenteen osuus kansallisista päästöistä on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan suuri, peräti 40 prosenttia. Sillä tulee olemaan huomattava merkitys päästötavoitteen saavuttamisessa. Henkilöautoliikenteellä on liikenteen päästöistä suurin osuus.
Jokainen maa päättää itse, miten se toteuttaa päästöjen vähentämisen. Lisäksi komission ehdotus vaatii vielä EU-parlamentin ja neuvoston hyväksynnän.
Isoja linjauksia tekeillä
Ensinnäkin Suomi haluaa vähentää öljyn käyttöä tuntuvasti. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se 2020-luvulla ylittää yli puolet energian loppukulutuksesta. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen.
Hallitus laittaa bioenergian kärkihankkeisiin rahaa 100 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä.
Lisäksi hallitusohjelmassa on tavoite, että uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus nostetaan 40 prosenttiin. Nyt uusiutuvien osuus on noin 10 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan energia- ja ilmastostrategiaa. Ympäristöministeriö puolestaan valmistelee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Varmaa on, että molemmissa on linjaukset liikenteestä, mutta sen tarkemmin niistä ei vielä tiedetä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) pitää kaikkein tärkeimpänä asiana liikennekaarta, joka vastaa noin kolmannekseen päästövähennystarpeesta. Autoilusta siirryttäisiin yhä enemmän joukkoliikenteeseen, ja digitalisaatio liikennepalveluissa toisi monia uusia sovelluksia liikenteen kehittämiseen. Bernerin mukaan biopolttoaineet ja vaihtoehtoiset käyttövoimat, eli sähkö ja kaasu, ovat niin ikään tärkeitä.
Suomen tuorein malli kesäkuulta
Tällä hetkellä tuorein näkymä liikenteen kasvihuonepäästöjen rajoittamisesta on liikenne- ja viestintäministeriön kesäkuussa esittelemä tulevaisuudenkuva. Siinä on eri lähteisiin perustuvia laskelmia, kuinka paljon eri toimilla voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä liikenteessä.
– Suomen suunnitelmat alkavat jo olla aika lähellä EU-komission ehdotuksen kokoluokkaa, sanoo osastopäällikkö Minna Kivimäki ministeriöstä.
Ollaan lähellä komission ehdotuksen suuruusluokkaa.
Oheisesta grafiikasta näkee, että Suomessa liikenteen päästöt ovat olleet laskussa jo tovin. Missä tähtäin on vuonna 2030, ei ole tiedossa, sillä liikenteen osuus taakanjaosta on vielä auki. Jos LVM:n toimet toteutettaisiin sellaisenaan, päästöjä voitaisiiin vähentää vielä noin 5,7 miljoonaa tonnia nykyisestä – siis noin puolet.
Laskelmassa henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen raja on iso poliittinen ja taloudellinen kysymys, kuten myös sähköautojen määrä ja niiden mahdolliset verohelpotukset. Ainakaan nykyisillä hinnoilla kuluttajat eivät ole innostuneet siirtymään sähköautoihin.
LVM:n ehdotuksessa sähkoautoja olisi vuonna 2030 neljännesmiljoona, kun nyt Suomessa on runsaat 600 sähköautoa ja runsaat 15 000 hybridiautoa. Matkaa siis on.
Ministeriön keinovalikoimassa on laskelma, jossa hiilidioksidin päästöraja on noin 69 g/km henkilöautoille, mikä on kovin kaukana nykyisestä rajasta, joka on 130 g/km. Raja-arvo tarkoittaa autonvalmistajan keskimääräistä tasoa vuodessa. Jos valmistajakohtainen keskiarvo on suurempi kuin raja-arvo, autonvalmistaja joutuu maksamaan sanktioita.
Biopolttoaineiden lisäämisellä on ministeriön mallissa saatavissa suurimmat yksittäiset päästövähennykset.
Biopolttoaineita ja sähköautoja
Pitäisikö sitten ottaa mallia muualta? Hollanti ja Norja aikovat kieltää perinteiset bensiini- ja dieselautot vuosina 2025–2030. Uudet myytävät autot ovat tuolloin sähkö-, kaasu- ja vetyautoja. Autot olisivat siten täysin hiilineutraaleja tulevaisuudessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen on huomauttanut blogikirjoituksessaan, että parhaat biopolttoaineet aiheuttavat jopa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sähköautot. Biopolttoaineet ovat joidenkin arvioiden mukaan myös halvempi päästövähennyskeino kuin muut vaihtoehdot.
Osastopäällikkö Minna Kivimäki LVM:stä sanoo, että myös sähköautoliikenteen edistäminen on yksi keskeinen ajatus.
– Näemme biopolttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisen tärkeänä polkuna. Niihin siirtymistä halutaan nopeuttaa, kun autokannan uudistamista halutaan nopeuttaa. Sekä sähkö että biopolttoaineet päästöjen vähentämisessä ovat tärkeitä keinovalikoimassa.
Tällä hetkellä ei ole valmisteilla ehdotuksia sähköautojen verohelpotuksista, ja latauspaikkojen laajentamisessakin riittää työsarkaa. Suomi on monia muita maita jäljessä latauspaikkojen määrässä.
Komission ehdotus ei vielä pidä sisällään kovin konkreettisia uusia esityksiä liikenteen osalta, Kivimäki painottaa.
Lyhyillä matkoilla sähköliikenne kasvaa
Lyhyemmillä matkoilla sähköautojen osuus kasvaa tulevaisuudessa, arvioi toiminnanjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Councilista. Se on yhdistys, joka edistää liike-elämän ja tutkimuslaitosten kykyä vastata ilmastonmuutokseen. Mukana on muun muassa keskeisiä suomalaisia energia-alan yrityksiä.
– Sähköinen liikenne alkaa kasvaa lyhyen matkan liikenteessä, ja kun akkuteknologia kehittyy, sähköä voidaan hyödyntää myös pitkän matkan liikenteessä.
Kerosen mukaan erityisesti rekka- ja lentoliikenne tarvitsevat perinteisen tyyppisiä polttoaineita vielä pitkään, mutta ne voivat tulevaisuudessa olla biopolttoaineita tai esimerkiksi halventuvalla tuuli- tai aurinkösähköllä tuotettuja uusiutuvia polttoaineita.
Kustannusten nousua pelätään
Elinkeinoelämän keskusliitto otti vastaan komission ehdotukset tyrmistyneenä. EK:n mukaan kuljetuskustannukset nousevat "tuntuvasti". Tavoitteita liian kovina ylipäätään pitää myös maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK.
Ympäristöjärjestö WWF:n ilmastoasiantuntijan Kaarina Kolle sanoi aiemmin Ylelle, että päästötavoite ei vielä ole riittävä.
EU-komission paketti linjaa, että maankäyttö- ja metsäsektorin hiilinielut voidaan osittain ottaa huomioon, kun lasketaan päästövähennyksiä. Suomen metsät voisivat siten osittain vähentää esimerkiksi maatalouden ja liikenteen päästötavoitteita. Tätä kritisoi muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukaan hiilinielut tarvitsevat omat itsenäiset tavoitteensa.
Biopolttoaineiden osalta keskeinen kysymys voi olla puun riittävyys jatkossa. Sitä tarvitaan paljon muuallakin kuin biopolttoaineiden raaka-aineena.