Hallitus esitteli keväällä työllisyyspaketin, joka sisälsi suunnitelman työnäytekokeilusta – muutaman kuukauden mittaisesta työskentelystä työttömyystuilla, jonka aikana työnhakija voisi näyttää osaamisensa työnantajalle. Ehdotus hermostutti työmarkkinajärjestöt, jotka arvostelivat palkatonta työnäytettä ja uskoivat sen johtavan halpatyömarkkinoiden syntymiseen ja yrittäjäriskin siirtämiseen palkansaajille.
Kovasanaisimmin työnäytettä vastusti Ammattiliitto Pro, joka uhkasi jopa jättäytyä kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, mikäli työnäytteestä ei luovuttaisi.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) reagoi kritiikkiin, ja hallitus ryhtyi yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa pohtimaan, miten työnäyte voitaisiin toteuttaa. Keskustelujen perusteella valmistui uusi esitys, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä erillisestä työnäytteestä on luovuttu, mutta työtön voi antaa vapaaehtoisen näytteen osaamisestaan osana aikaisemmin käytössä ollutta työkokeilua.
Kesto tippui kuukauteen
Ennen työkokeilu koski vain pitkäaikaistyöttömiä ja ammatinvaihtajia, uudessa esityksessä työkokeiluun saavat osallistua kaikki työnhakijat, jos niin haluavat. Esimerkiksi vastavalmistuneet tai vähän aikaa työttömänä olleet voisivat jatkossa näyttää soveltuvuutensa työnantajalle ennen työsopimuksen tekemistä.
Työnäytteen kesto on uudessa esityksessä lyhentynyt 3-4 kuukaudesta enimmillään yhteen kuukauteen. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö vakuuttaa työkokeiluun osallistuvat.
Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävän työkokeilun aikana työnhakija saisi korvaukseksi työttömyysetuutta, jota hän saa myös työttömänä ollessaan. Koska työkokeilu on vapaaehtoinen, sen ajalta ei makseta kulukorvausta tai korotettua työttömyysetuutta.
Pro kiittelee muutoksia
Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan työmarkkinajärjestöjen toiveet on uudessa esityksessä huomioitu.
– Eihän tämä nyt sinänsä niin paha ole, kuin se alkuperäinen esitys, jossa puhuttiin puolen vuoden työnäytteestä ilman vakuutusturvaa. Kyllä tässä on myös huomioitu se, että työnäytteen antaja on riittävän tehokkaalla tavalla suojattu mahdollisilta eri seuraamuksilta. Lisäksi pidän tärkeänä, että tässä on seurantamenettely, jolla estetään kilpailun vääristymiä.
Malisen mielestä tärkeintä on, että työkokeilun kesto on rajattu maksimissaan yhteen kuukauteen, ja että se perustuu puhtaasti vapaaehtoisuuteen.
– Mikäli se sitten keskeytetään syystä tai toisesta, niin sillä ei ole minkäänlaisia työttömyysturvaseuraamuksia. Alkuperäiseen esitykseen nähden tähän liittyy myös työ- ja elinkeinoministeriön antama vastuuvakuutus työnäytteen antajalle. Lisäksi työnäytteen vastaanottajalla on raportointivelvollisuus, joten estetään ketjutus ja valvotaan myös sitä, että työnäytteen antaminen ei yrityksessä saa johtaa lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai irtisanomisiin, Malinen sanoo.
"Ei synnytä uusia työpaikkoja"
Ammattiliitto Pro kuitenkin näkee, että laajennetuksi työkokeiluksi muutettu työnäyte ei pure riittävän tehokkaasti pitkäaikaistyöttömyyteen.
– Tämä ei synnytä Suomeen uusia työpaikkoja. Niitä me täällä tarvitaan. Mutta kaikki ne keinot, millä pitkäaikaistyöttömyyttä pystytään ehkäisemään ja purkamaan ovat tietysti tervetulleita. Jos työnäyte olisi mahdollista antaa vasta, kun työttömyys on kestänyt esimerkiksi yli vuoden, niin silloin sillä olisi ehkä jotakin merkitystä siihen, että meidän valtava pitkäaikaistyöttömien joukko saataisiin supistumaan, Jorma Malinen toteaa.
Muutokset työkokeiluun ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Hallituksen on tarkoitus tuoda uusi esitys eduskuntaan syksyn aikana. Työkokeilun laajennuksen on määrä astua voimaan vuoden 2017 alusta.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström ei halunnut kesälomalta kommentoida työnäytteeseen tulleita muutoksia Yle Uutisille.