Tutkijat kääntyvät kansalaisten puoleen – piilossa oleva korruptio halutaan paljastaa

Vaasan yliopisto kerää kertomuksia kansalaisten havaitsemasta epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.

Kotimaa
Professori Ari Salminen on perehtunyt hyvään ja eettiseen johtamiseen.
Professori Ari SalminenAnna Wikman / Yle

Vaasan yliopisto kerää kansalaisten kertomuksia ja kokemuksia piilokorruptiosta Suomessa. Professori Ari Salmisen johtaman tutkimusryhmän tarkoituksena on kertomusten avulla kartoittaa Suomessa tapahtuvaa korruptiota, joka poikkeaa ilmikorruptiosta ja on siksi vaikeammin havaittavissa.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa korruptio, esimerkiksi lahjonta on vähäistä. Korruption ja etiikan tutkijana tunnetun professori Ari Salmisen mukaan Suomessa korruption voidaan useimmiten katsoa olevan enemmän piilossa.

Salminen kertoo saaneensa vuosien varrella kansalaisilta kymmeniä yhteydenottoja, joissa on kerrottu esimerkiksi lahjonnasta tai tilanteista, joissa on havaittu muuten epäeettistä toimintaa.

– Sellainen tunne minulle on tullut, että pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin julkisuuteen tulee, sanoo Salminen.

Pieniä piirejä ja suljettuja verkkoja

Nyt Salminen tutkimusryhmänsä kanssa kääntyy kansalaisten puoleen ja pyytää kertomuksia ja kokemuksia epäeettisestä toiminnasta, esimerkiksi epäterveestä verkottumisesta tai valta-aseman väärinkäyttämisestä.

Vaikka kansalaisten kertomukset ovat subjektiivisia ja niiden todentaminen voi olla mahdotonta, uskoo Salminen, että kansan puoleen kääntyminen kannattaa. Kansalaisten kokemukset voivat tuoda esiin tietoa, jota muuten ei olisi kaivettavissa esiin.

– Piilokorruptiolla tarkoitamme epäeettistä ja korruptiivista toimintaa, joka ei ole näkyvää eikä välttämättä tule ilmi. Piilokorruptiossa esimerkiksi poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa. Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen.

Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen.

– Vastauksia käsitellään ehdottomalla luottamuksella, eikä vastaajista kerätä mitään tietoa, josta heidät voitaisiin tunnistaa, Salminen sanoo.

Kertomukset voi lähettää kyselylomakkeella (siirryt toiseen palveluun) 15.9.­–15.10.2016 välisenä aikana.