SaiPan historian ensihetket sijoittuvat Kaukaan kesäkerhoon. Kaukaan montuksi kutsutulla ruohokentällä tehtaan työntekijöiden lapsia ohjattiin 1940-luvulla leikkien ja liikunnan pariin.
Yksi kerhon lapsista oli Pentti Hyväri, nyt 75-vuotias herrasmies. Tänään Hyväri on luvannut esitellä ne pusikot ja pelipaikat, josta lappeenrantalaisseuran juuret löytyvät. Tapaamme Lauritsalassa.
Saipa-aiheinen kävelykierros Pentti Hyvärin seurassa on täynnä tunnetta ja suuria kiekkomuistoja. Hyväri on yksi joukkueen alkuaikojen pelaajista. Hän oli mukana SaiPan historian menestyksekkäimmällä kaudella, kun joukkue sai toistaiseksi ainoan mitalinsa mestaruussarjassa, pronssia vuonna 1966. Vierailu alkuvuosien pelipaikoilla Lauritsalassa on matka paitsi Saipan myös Hyvärin nuoruuteen.
Kesäkerho yhdisti
Pentti Hyväri määrittää tehtaan kesäkerhon SaiPan alkuhetkeksi vaikka itse joukkuetta ei noihin aikoihin ollut vielä perustettu. Saipan perustamiskokous pidettiin Kaukaan kansakoululla marraskuussa 1948.
– Uskoisin, että täältä Kaukaan montun kesäkerhosta suurinpiirtein kaikki alkuaikojen pelaajat SaiPaan tulivat, Hyväri kertoo.
– Tämä oli sellaista tyypillistä Kaukas Oy:n päiväkerhotoimintaa kesäaikana. Yhtiö järjesti kerhon yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Kesäkerhon opettajana toimi Lauritsalan yhteiskoulun opettaja Osmo Meilahti ja myös tehtaan varastopäällikkö Teuvo Myyryläinen oli mukana. Hyviä vetäjiä molemmat.
– Harrastettiin liikuntaa ja pelattiin jalkapalloa tässä montussa. Jokainen toi omat eväät mukanaan.
Tulevan jääkiekkojoukkueen kannalta oleellisinta kesäkerhossa oli se, että lähitalojen pojat tutustuivat toisiinsa ja muodostivat keskenään tiiviitä kaveriporukoita.
– Myöhemmin nämä porukat valikoituivat joukkueeseen, Hyväri kertoo.
Tärkeä ottelu hämärällä kentällä
Seuraavaksi Pentti Hyväri johdattaa muutaman kilometrin päähän Lauritsalan urheilukentälle. Hyvärin nuoruuden aikaisesta kaukalosta ei ole enää tietoakaan mutta muistot elävät vahvoina.
– Täältä Lauritsalan kentältä muistan sen, kun Saipa pääsi Suomen Cupin loppuotteluun ja pelasi täällä HJK:ta vastaan. Silloin täällä ei ollut vielä virallisia valoja vaan oli vain roikkalamput.
– No, helsinkiläisseura tietenkin suhtautui aika nuivasti siihen, että heidän pitää tulla pelaamaan tällaiselle kentälle. Taisivat pitää valaistusta liian heikkona.
– Täällä se ottelu kuitenkin pelattiin mutta se oli aika rohkea teko, että meillä oli otsaa mennä esittämään helsinkiläiselle joukkueelle täällä pelaamista, Hyväri nauraa.
1950-luvulla valmennus oli jo tavoitteellista ja harjoitukset säännöllisiä.
– Kesäaikana juostiin ja oli kuntoharjoittelua. Talvella oltiin myös luonnonjäällä Saimaalla, koska tekojäätä ei samalla lailla pystytty tekemään, mitä nykyaikana. Pappilan rannassa pelasimme.
Pelikatko höyryveturin vuoksi
Syksyn lehdet rahisevat jaloissa, kun Pentti Hyväri astelee kapeaa polkua kohti tiheäkasvuista pusikkoa Lauritsalantien laidalla. Pusikosta löytyy osin umpeenkasvanut aukio, yksi SaiPan alkuvuosien tärkeimmistä pelipaikoista, Kiekkopuisto.
Tehtaalle vievän pistoradan varteen sijoitettuun Kiekkopuiston rakennettiin kaukalo Kaukas Oy:n lahjoittamista materiaaleista. Se valmistui joulun alla 1955.
– Muistojen täyteinen paikka, Hyväri huokaa syksyisellä aukiolla.
– Tuota rataa ajoi aina välillä höyryjuna ja silloin koko tämä Kiekkopuisto täyttyi savusta. Tuomarin täytyi viheltää peli poikki, etteivät joukkueet käyttäneet huonoa näkyvyyttä hyväkseen, Hyväri muistaa.
Pronssijuhlat Kisapuistossa
Pentti Hyvärin kiekkouran menestyksekkäimmät hetket elettiin keväällä 1966, kun SaiPa nappasi mestaruussarjassa pronssia. Silloin pelit olivat jo siirtyneet Kiekkopuistosta nykyiseen Kisapuistoon. Kattamaton kaukalo sijaitsi samalla paikalla kuin jäähalli nykyään.
Hyvärin ura jääkiekkoilijana päättyi mitalijuhliin. Kaukas Oy:n tuleva tehtaanjohtajan joutui toteamaan, etteivät nuoren miehen opinnot oikein etene, jos samalla yrittää pelata jääkiekkoa.
– Minun aikanani joukkueen voimatekijä oli nuoruus ja sitten se yhteenkuuluvaisuuden tunne, kun me oltiin kaikki tällaisia Kaukaan poikia, samanlaisesta työläistaustasta lähtöisin, Hyväri pohtii nuoren SaiPan nousua.
– Sputnik valittiin SaiPan logoksi kuvaamaan joukkueen rakettimaista nousua.
– Tietysti meillä oli hyvät valmentajat ja meillä oli Kaukas-yhtiön tuki takana. Kaukas antoi meille työpaikat ja saimme esimerkiksi tehdä pelimatkat täydellä palkalla, Hyväri sanoo.
SaiPa on nykyään miljoonabudjettia pyörittävä liigajoukkue ja Pentti Hyvärin aikainen SaiPa työläistaustasta ponnistava nuori ryhmä. Onko näillä kahdella joukkueella vielä jotain yhteistä?
– Kyllä se into, pelaamisen ilo ja se, mikä meitä yhdistää on, että aina olisi kiva voittaa.