Kajaanilainen neljän tytön porukka on saanut eri medioissa, kuten Ilta-Sanomissa, palstatilaa toimintansa ansiosta. Tytöt huomasivat alakouluikäisten poikien kanniskelevan pellenaamareita ja pesäpallomailaa Nakertajan koulun lähettyvillä ja päättivät puuttua poikien touhuihin. Tytöt ovatkin saaneet paljon palautetta rohkeudestaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Tosi paljon kaikkee hyvää palautetta ollaan saatu. Pari semmosta huonompaakin on tullut, mutta suuremmaksi osaksi hyvää, Inkeri kertoo.
– On tullu tosi hyvä mieli, kun palautetta on lukenut. Vaikka välillä on tullut negatiivisia kommentteja, niin tekis mieli vain kysyy, et miten ite oisit toiminut tilanteessa. Näin piti tehdä, koska näin on neuvottu tekemään, Maisa jatkaa.
Kohtaaminen Nakertajassa
Tytöt olivat maanantaina 24. lokakuuta iltalenkillä, kun he huomasivat metsästä näkyvän taskulampun valon. Metsästä tuli arviolta viitos- tai kuutosluokkalaisista koostunut poikaporukka Nakertajan koulun leikkikentälle.
– Mentiin kattoon muina miehinä, et mikä porukka tää on. Juteltiin siinä keskenämme, et mitähän ne oikein hommaa. Mut sit huomattiin, et kahella pojista on pellenaamarit kädessään ja myös pesäpallomaila, Maisa kertoo.
– Kysyttiin sit, et mitä ihmettä te teette, et ettehän te pelottele ketään? Et se ei oo sallittua. Ne meni hiljakseksi, eikä me saatu selvää vastausta, Maisa jatkaa.
Poikaporukka lähti kävelemään pois leikkikentältä, ja Inkeri soitti hätäkeskukseen. Maisa ja Pieta seurasivat poikia, ja näkivät kahden pojista menevän omaan kotiinsa ja vievän sinne mukanaan olleet tavarat. Loput pojista lähtivät eri suuntaan.
– Ilmotimme Inkerille ja Nellalle tilanteen ja kerrottiin katuosoite. Oli niin pimeetä, ettei me nähty talon numeroa, joten jäimme oottaan poliisia siihen tielle, Maisa sanoo.
Kotiinsa menneet pojat ehtivät poistua talosta ennen kuin poliisit tulivat paikalle. Poliisit kävivät jututtamassa talossa olleita aikuisia ja tavoittivat myös myöhemmin pojat, joita myös puhuteltiin.
"Ei oo oikeesti mitään järkeä tässä touhussa"
Maisa kertoo, että poikien touhuihin oli yksinkertaisesti puututtava.
– Kun huomasimme, että he ovat paljon pienempiä kuin me, ajattelimme ettei voi huonosti käydä. Parempi, että saadaan sanottua, etteivät pojat tee mitään tosityhmää, kuten pelottele vaikkapa jotain pikkulasta.
Inkeri on samaa mieltä kaverinsa kanssa, ettei rohkeutta kauheasti tarvinnut hakea.
– Jos en olisi ollut pyörätuolissa tuolloin, olisin mennyt sanomaan, vaikka pojat ois ollut vaikkapa lukioikäisiä.
Kysyttiin sit, et mitä ihmettä te teette, et ettehän te pelottele ketään?
Ulkomailta Suomeen rantautunut pelle-ilmiö on aiheuttanut Kajaanissa muutamia ilmoituksia poliisille. Viime viikon maanantaisen tapauksen lisäksi viime tiistaina 25. päivä Lehtikankaalla kaksi pelleksi pukeutunutta kävi soittamassa yksityisasunnon ovikelloa ja säikyttelivät oven avannutta pikkupoikaa. Poliisit eivät etsinnöistä huolimatta tavoittaneet pellejä.
Maisan ja Inkerin näkemys pelle-ilmiöstä on hyvin selkeä: toisten säikytteleminen on tyhmää.
– Pikkulapset pelkää jos pelle tulee vastaan. Ei oo oikeesti mitään järkeä tässä touhussa, Maisa toteaa.
Opettajia ohjeistettu puhumaan asiasta
Kajaanin peruskouluissa pelle-ilmiöstä on jo keskusteltu koululaisten kanssa, sillä ennen syyslomaa opettajia kehotettiin puhumaan asiasta. Nyt syysloman jälkeen aihe otetaan uudestaan esille.
– Uskon, että joka ikisessä luokassa asia otetaan puheeksi jollakin tavalla. Sellaiset ohjeet laitan uudestaan kouluille ja Kainuun koulu- ja nuorisopsykologien laatima tiedote laitetaan Wilmaan. Luulen, että ilmiö ei ennen lomaa suuressa mittakaavassa saavuttanut kajaanilaisia. Mutta se puhututtaa koululaisten parissa varmasti, koska se puhututtaa vanhempiakin, sanoo Kajaanin kaupungin perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.
– Halloweenkin on tulossa, mikä saattaa aktivoida ilmiötä, Rissanen jatkaa.
Kainuun koulu- ja nuorisopsykologien tekemässä tiedotteessa toivotaan, että vanhemmat kiinnittäisivät huomiota pelle-ilmiöön ja siihen, millaisia vaikutuksia sillä voi olla lapsiin. Vanhemman tehtävänä on ennen kaikkea rauhoitella lasta, suhtautua asiaan vakavasti ja neuvoa, miten lapsen tulee toimia jos hän törmää pelleihin.