Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan

Työterveyspsykologi uskoo, että Tanskasta lähtöisin oleva nautiskeluun keskittyvä hygge voisi pelastaa monet kaamosväsymykseltä.

kaamos
Faiz Alsuhail
Helsinkiläinen Faiz Alsuhail viihtyy kotona.Outi Kuitunen / Yle

Kuvittele tilanne, jossa istut mukavasti sohvalla. Olet ehkä kietoutunut ympärillesi lämpimän viltin ja kaatanut lasiin punaviiniä tai hauduttanut pannullisen suosikkiteetäsi. Et napsauta julman kelmeää kattovaloa päälle, vaan poltat kynttilöitä (ihan todella paljon kynttilöitä). Toki olet muistanut valita taustalle musiikkia, joka saa sinut rentoutumaan. Tartut ehkä kirjaan tai aikakausilehteen. Unohdat hetkeksi maailmanpolitiikan ja keittiön tiskivuoren. Olet vaan. Aijaijai.

Muun muassa edellä kuvatulla tavalla maailman onnellisin kansa, tanskalaiset, selviytyvät kaamoksesta. Harva siellä on kirkasvalolampusta kuullutkaan.

Teepannu
Hyvä teevalikoima auttaa selviämään kaamoksesta. Outi Kuitunen / Yle

Kyseessä on hygge. Tanskankielinen sana ei käänny mutkitta suomeksi, mutta sitä voi yrittää selittää.

Hyggeen liittyy kotoisuus ja mukavuus sekä ennen kaikkea nautinto, mutta edes nämä kolme sanaa yhdessä eivät ihan tavoita sitä, mistä on kysymys. Onnellisuustutkija Meik Wiking toteaakin The Little Book of Hygge – The Danish way to live well -kirjansa esipuheessa, että hygge on enemmänkin tunnelma ja kokemus kuin lista asioita. Vaikka hygge on vaikeasti määriteltävissä – tai ehkä juuri määritelmän laveuden ansiosta – siitä ollaan brändäämässä Tanskassa Lego-palikan veroista vientituotetta.

Hyvään elämään kannustava pohjoismainen elämäntapa kiinnostaa tällä hetkellä niin paljon, että voidaan puhua trendistä. Pelkästään verkkokirjakauppa Amazonissa sana hygge poimii yli tuhat nimikettä. Helsingin Akateemisesta kirjakaupastakin kerrotaan, että hyggeä käsittelevät kirjat myyvät juuri nyt todella hyvin. Harvassa ovat ne sisustuslehdet, joissa hyggestä ei olisi viime vuosien aikana kirjoitettu.

Sellainen eräänlainen hiljentyminen ja tahdin hidastaminen olisi ihan luonnostaankin tarpeen tähän aikaan vuodesta.

Tuuli Viranta-Naulapää, työterveyspsykologi

Johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää Terveystalosta toivottaa hedoinistisen hyggeily-trendin tervetulleeksi etenkin näin pitkän talven kynnyksellä.

– Alamme olla tähän vuodenaikaan väsyneitä. On pimeää, on kylmää, joten olosuhteet alkavat olla aika ankarat. Kuitenkin samaan aikaan työpaikoilla eletään tiukkaa aikaa. Vuosi lähenee loppuaan, ja kiritään tavoitteita kiinni. Yritetään saada maailma taas valmiiksi. Se ei ihan sovi yhteen tämän vuodenajan armottomuuden kanssa.

Vuodenaika on armoton, mutta se ei tarkoita, että itseään kohtaan pitäisi olla. Työterveyspsykologin mukaan pirteys ja marraskuu eivät kulje käsikkäin, joten supertehokkuutta ei kuuluisi edes vaatia:

– Mitä jos marraskuussa voisi tehdä asioita vähän vähemmän, vähän hitaammin ja ennen kaikkea nukkua vähän enemmän? Suurin osa meistä tarvitsee enemmän unta marraskuussa kun kesäkuussa. Sellainen eräänlainen hiljentyminen ja tahdin hidastaminen olisi ihan luonnostaankin tarpeen tähän aikaan vuodesta.

Viranta-Naulapää uskoo, että hygge eli tietoinen hyvänolon tuottaminen niin itselle kuin muillekin voisi olla oivallinen apukeino kaamoksen aiheuttamaan väsymykseen ja ehkäistä monesti väsymyksen aisaparina tulevaa alakuloa.

– Ihminenhän luontaisesti näkee epäkohtia ympärillään, ja monesti juuri suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu armottomuus itseä kohtaan. Ajatellaan, ettemme koskaan ole riittävän hyviä ja aina voi tehdä paremmin. Mitä jos yrittäisi kiinnittää huomiota niihin asioihin, mitkä ovat hyvin ja mitkä tuottavat sitä mielihyvää. Se vaatii työtä, mutta on varmasti kuitenkin kaiken vaivan arvoista.

Saunominen on hyggeilyä parhaimmillaan

Helsinkiläiselle Faiz Alsuhailille hyggeily on elämänfilosofia, joka kannustaa nauttimaan pienistä asioista. Resepti on yksinkertainen: mitä enemmän pienistä asioista nauttii, sitä onnellisempi on ja voi paremmin.

– Ystäväni ovat saaneet kuulla hyggeilyistäni varmaan ihan kyllästymiseen saakka, Alsuhail naurahtaa.

Faiz Alsuhail
Faiz Alsuhail on keksinyt käsitteen "virkamiehen kaamos", joka tarkoittaa sitä aikaa vuodenkierrossa, jolloin valoisa aika on lyhyempi kuin virkamiehen työpäivä. "Nyt virkamiehen kaamos tulee vielä 6 minuuttia pidempi hallituksen kilpailukykysopimusten myötä", Alsuhail virkkoo.Outi Kuitunen / Yle

Tanskan kieltä ja kulttuuria harrastava kolmekymppinen Alsuhail sanoo, että hyggeilyn kulta-aika on nimenomaan marras-joulukuussa, mutta hyggeillä voi läpi vuoden ja oikeastaan missä tahansa.

– Tyypillisesti hyggekuvastoon kuuluu sellaisia asioita kuin kynttilöitä ja viltin alla kirjan lukemista, mutta se on paljon enemmän ja siinä on vahva sosiaalinen puoli.

Tanskassa asunut Alsuhail kertoo, ettei hyggeily rajoitu pelkästään kotiin. Hyggen kotimaassa saatetaan hyggeillä myös työpaikalla. Se voi esimerkiksi olla sitä, että istutaan yhdessä kahvitauolla ja täytetään porukalla sanomalehden tietovisaa.

Alsuhailin mielestä suomalaisetkin hyggeilevät esimerkiksi silloin, kun tulevat saunan jälkeen pikkupakkaseen vilvoittelemaan kylmän oluen kanssa.

– Mutta ei sitä osata varmastikaan ajatella hyggeilyksi, vaikka siihen hetkeen tiivistyy koko hyggen ydin eli kiireettömyys, rentous ja nauttiminen.

Alsuhail sanoo, ettei hyggessä saa suorittaa eikä siinä saa olla kiire. Hyggen pitää olla jotain mahdollisimman arkista ja helppoa. Hyggestä ei saa tehdä numeroa. Hän oppi Kööpenhaminassa asuessaan, ettei kavereita tavatakseen tarvitse siivota kämppää ja kokata pöytää täyteen ruokaa. Tärkeintä on hauska ja välitön yhdessäolo.

– Hygge ikään kuin tulee siinä muiden asioiden sivussa huomaamatta. Koen, ettei hyggeen kuulu se, että joku toinen sanoo, että tee näin ja tee noin. Hyggessä on kyse siitä, että tekee juuri niitä juttuja, joista itse tykkää, oli kyse sitten suklaaleivoksien syömisestä tai siitä, että käy kavereiden kanssa bissellä.

Kun Alsuhaililta kysyy, mikä on hänen oma suosikki-hyggejuttunsa, hän vastaa, että kirjan lukeminen ikkunanlaudalla istuen jazzia kuunnellen.

– Tiedän, että se on kyllä todella kliseinen hygge-juttu, hän sanoo ja nauraa.

Hyvää vai huonoa käpertymistä?

Työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää muistuttaa, että jos ihminen on jo valmiiksi alavireinen, sohvalle jääminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Hänen mielestään on selkeä ero siinä, käpertyykö huonoon oloon ja jää lojumaan sohvalle passiivisena tekemättä mitään vai käpertyykö tietoisesti hyvään oloon ja tekee aktiivisesti hyvää oloa tuottavia asioita.

– Passiivisessa jättäytymisessä sohvalle on se riski, että masennus vaan valtaa mieltä eikä olo parane, hän sanoo.

Kun uupuneet hakeutuvat Viranta-Naulapään vastaanotolle, he käydät yleensä ensimmäisenä läpi perusasiat. Monesti jo oivallus siitä, ettei nuku tarpeeksi, voi auttaa.

– Olen huomannut, että hedelmällistä on keskittyä ongelmien perkaamisen sijaan voimavaroihin eli siihen, millaiset asiat tuottavat iloa ja mitkä ovat niitä päivän hyviä hetkiä, millaiset asiat tuottavat onnellisuutta ja millä varmistaa palautumisen.

Myös urheilun piirissä puhutaan yhä enemmän siitä, että se ei ole paras joka treenaa koviten vaan se, joka osaa myös levätä.

Tuuli Viranta-Naulapää, työterveyspsykologi

Hän uskoo, että hyggen ydin eli tietoinen hyvänolon tuottaminen voisi päivittäisenä annoksena estää monia ihmisiä luisumasta pitkittyneeseen väsymykseen. Työpaikoilla voisi esimerkiksi päättää, ettei lounastuntikeskusteluissa vellota ikävissä asioissa.

Monesti asiakkaat saavat Viranta-Naulapäältä myös sellaisen ohjeen, että iltaseitsemän jälkeen kotona ei enää käsiteltäisi sellaisia asioita, jotka aiheuttavat voimakkaita negatiivisia tunteita tai käynnistävät riidan.

Palautumisen teema on noussut viime aikoina keskusteluun. Työterveyspsylologin mukaan on hyvä, että huippujohtajat kertovat, kuinka he pitävät huolen siitä, että nukkuvat kunnon yöunet eivätkä tee ylipitkiä työpäiviä.

– Myös urheilun piirissä puhutaan yhä enemmän siitä, että se ei ole paras, joka treenaa koviten, vaan se, joka osaa myös levätä.

Työterveyspsykologi toivoo, että nämä olisivat esimerkkejä, joiden kautta myös järkevä suomalainen alkaisi suorittamisen sijaan antaa sijaa levolle ja nautiskelulle – oli se sitten brändätty trendikkäästi hyggeilyksi tai ei.

Faiz Alsuhailin mielestä ajatus elämästä ilman hyggeä olisi karmaiseva.

– Sitten elämäni olisi sellaista pelkkää kvartaalisuorittamiselämää, jossa olisi tulospaineita.