Australialainen kaivosyhtiö Avalon Minerals on vakuuttunut, että Hämeen maaperässä voi olla merkittävä kultaesiintymä.
Avalon ja kanadalainen Nortec Minerals ovat suorittaneet Someron Satulinmäessä koekairauksia syksyllä ja tulokset ovat lupaavia.
– Korostan, että olemme vielä varhaisessa vaiheessa. Meillä on kullasta kuitenkin tarpeeksi positiivisia tuloksia, ja näillä voimme oikeuttaa lisätutkimukset ja poraukset, Avalon Mineralsin toimitusjohtaja Malcolm Norris kertoo.
Avalon on yhdistänyt omat kairaustuloksensa Geologian tutkimuskeskuksen vuosituhannen alkupuolen analyysiin Satulinmäestä.
– Niiden perusteella uskomme, että Satulinmäen maaperässä on kultaa. Joissain paikoissa se on silmin nähtävissä ja esiintymä kattaa kohtuullisen alueen, joten löydös on rohkaiseva, Norris toteaa.
Kahdesta paikasta on löytynyt kultaa suurimmillaan 10–15 grammaa tuhatta kiloa kiveä kohden. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kultakaivoksen kannattavuusrajana pidetään viittä grammaa kultaa tonnissa. Tosin myös pienemmällä pitoisuudella on perustettu kaivoksia, jos louhittavaa on paljon.
Satulinmäen maaperässä on kultaa. Joissain paikoissa se on silmin nähtävissä ja esiintymä kattaa kohtuullisen alueen, joten löydös on rohkaiseva.
Avalon aikoo seuraavaksi tehdä Satulinmäen kallioperästä kolmiuloitteisen mallin, jolla selvitetään onko maassa kullan kanssa esiintyviä mineraaleja. IP-menetelmällä kartoitetaan niitä paikkoja, joissa kultaa voisi esiintyä. Alkuvuonna on vuorossa lisää kairauksia, joiden yhteismäärä voi nousta projektin aikana jopa kymmeniin tuhansiin.
– Olemme kairanneet suurimmaksi osaksi noin 100 metriin eli reikämme ovat aika matalia. Kairaus on erittäin kallista, emmekä halua porata syvälle ilman, että tunnemme maaperän. Testaamme syvemmälle ainoastaan, jos voimme melko varmasti ennustaa missä kulta on, Norris painottaa.
Kultalöydön koko tiedossa jo ensi vuonna?
Kairaustulosten ja kallioperätutkimuksen analysointi vie aikaa. Malcolm Norris arvioi, että noin vuoden päästä he tietävät kuinka suuri kultaesiintymä on kyseessä, ja onko se taloudellisesti hyödynnettävissä.
Norris topputtelee, että on vielä aivan liian aikaista arvioida kultaesiintymän arvoa. Esimerkiksi Euroopan suurimmasta kultakaivoksesta Kittilässä kaivetaan noin 5 500 kiloa kultaa vuodessa.
Jo tässä vaiheessa on selvää, että esiintymä on lähellä maanpintaa. Norris kertoo, että tyypillisesti kultaesiintymät ovat kallioperässä parin sadan metrin syvyydessä, mutta voivat ulottua kilometrienkin päähän. Avalon aikoo laajentaa Satulinmäen etsintäaluetta paikkoihin, joissa ei ole aiemmin kairattu.
Satulinmäki sijaitsee Someron, Jokioisten ja Tammelan rajalla maaseutualueella. Lähin asutus on noin puolen kilometrin päässä. Norrisin mukaan kultakaivos voitaisiin perustaa nopeimmillaan jopa kahdessa vuodessa, mutta tällöin koko lupaprossessin pitäisi sujua todella suotuisissa merkeissä.
Avalon on jo aloittanut ympäristön perustutkimukset ympäristölupaa varten, ja pitänyt alueen maanomistajat ajan tasalla hankkeesta.
Kaivoksen kannattavuuslaskelmaa päivitettävä jatkuvasti
Keskeinen kaivoksen perustamiseen vaikuttava tekijä on kullan hinnan kehitys. Kullasta maksetaan nyt noin 1 200 dollaria unssilta (noin 40 euroa grammalta).
– Kullan hinta vaikuttaa siihen, millä tasolla kultaa voidaan kaivaa. Jos kullan hinta on korkealla, voidaan kaivaa syvemmällä olevia esiintymiä. Jos kullan hinta laskee, pitää kallioperän kultapitoisuuden olla korkeampi, Malcolm Norris kertoo.
Jos prosessin jossain vaiheessa jokin yhtiö kuitenkin tekee meille taloudellisesti järkevän ostotarjouksen, voimme myydä esiintymän.
Aina kun kullan hinta muuttuu merkittävästi, arvio hankkeen kannattavuudesta pitää tehdä uudestaan. Kannattavuuden arvioinnissa on otettava huomioon lukuisia muitakin asioita, kuten euron ja dollarin vaihtokurssi, työn hinta sekä kaivoksen vaatiman infrastruktuurin, esimerkiksi sähkön hinta.
Kaivosalalla on yleistä, että pienemmät kaivosyhtiöt löytävät kultaesiintymän ja tekevät pohjatyöt. Tämän jälkeen suurempi yhtiö ostaa maat ja perustaa kaivoksen. Norris vakuuttaa, että he haluavat perustaa kaivoksen itse, mutta...
– Me haluaisimme kasvaa kaivosyhtiöksi ja etsiä, kehittää ja hyödyntää esiintymiä itse. Jos prosessin jossain vaiheessa jokin yhtiö kuitenkin tekee meille taloudellisesti järkevän ostotarjouksen, voimme myydä esiintymän, Norris muotoilee.
Satulinmäen lisäksi Avalonilla on Nortecin kanssa yhteisvaltaus läheisellä Riukan alueella, josta on myös etsitty kultaa. Läheisyydessä sijaitsee Kietyönmäki, josta etsitään kannettavien laitteiden akuissa käytettävää litiumia. Yhtiöllä on valtauksia myös Kaustisilla ja Seinäjoella. Pohjois-Ruotsin Kiirunassa on kuparivaltaus, johon Avalon hakee ympäristölupaa kaivoksen perustamiseksi.
Valtaako kultakuume Hämeenkin?
Lappi on tunnettu kullastaan, mutta myös Etelä-Suomessa on yllättävän paljon potentiaalisia kultaesiintymiä. Niitä ei ole vain tutkittu vielä kunnolla, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen geologi Markku Tiainen.
Etelässä toimii tällä hetkellä kaksi kultakaivosta: Jokisivu Huittisissa ja Kutemajärvi Orivedellä. Molemmat kultakaivokset omistaa australialainen Dragon Mining.
– Tällä hetkellä kiinnostus on suurinta Lapissa, kun Kittilästä löytyi isoja esiintymiä. Myös muut yritykset ryntäävät sinne, jos hekin löytäisivät vielä jotain, Tiainen toteaa.
Voi siis olla, että yksi kunnon kultalöytö Hämeessä saa myös muiden kaivosyhtiöiden kultakuumeen nousemaan.
