Venäjän susimies suunnittelee ekosusiturismia Pohjois-Karjalaan – Hanke jakaa lieksalaisia

Venäjän tunnetuin susimies Vladimir Bogolov haluaa kehittää susiturismia Suomeen. Hänen ranskalainen vaimonsa toivottaa sudet tervetulleiksi perheen pihalle.

susi
Mieshenkilö.
Vladimir Bogolov Lieksan Kivivaaran koululla.Pasi Peiponen / Yle

Vladimir Bogolovilla oli kaksi syytä muuttaa Suomeen: lapset ja sudet.

Bogolov muutti Venäjän Karjalasta Pohjois-Karjalaan reilu vuosi sitten. Nyt hän asuu vanhassa Kivivaaran kyläkoulussa yhdessä ranskalaisen biologivaimonsa Laetitia Beckerin ja kolmen alle kouluikäisen lapsensa kanssa.

Venäläis-ranskalainen pariskunta halusi lapsilleen paremmat koulutusmahdollisuudet Suomessa.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Lieksaan veti myös ajatus kehittää uudentyyppistä susiturismia pohjoiskarjalaiseen erämaahan – samaa, mitä pariskunta on tehnyt rajan toisella puolen, Kalevalan ja Kostamuksen luonnonpuistoissa.

Turistit seuraamaan eläinten jälkiä

Bogolov ei vastaa suoraan, mitä Lieksaan on tarkoitus perustaa: jonkinlainen susialue tai luonnonpuisto? Hanke on edelleen ideointiasteella eikä valmista ohjelmaa ole.

Hän kuitenkin selittää, että uudentyyppinen ekoturismi on aktiivista toimintaa.

– Jos haluaa mennä erämaahan ja nähdä petoeläimiä, istuen ja odottaen se voi kestää vuosia. Osa ekoturisteista ei halua vain odottaa kopissa eläimiä haaskoille. He haluavat olla aktiivisempia, kävellä hiljaa metsässä toivoen näkevänsä villieläimiä, Bogolov kertoo suunnitelmista.

Vaikka suunnitelmaa eivät rahoita mitkään organisaatiot, Bogolovin–Beckerin pariskunta on saanut Lieksaan jo kansainvälistä apua: biologian ja eläintieteiden opiskelijoita ja muita vapaaehtoisia, kaukaisimmat Australiasta asti. Vuoden mittaan heitä on majoittunut Kivivaaran kyläkoululla jo 30.

Nuoret ovat kävelleet metsässä ja seuranneet eläinten jälkiä.

– Opiskelijat etsivät mahdollisuuksia nähdä eläimiä luonnossa. Samaa tarjoamme turisteille, Bogolov kertoo.

Mies ja koira.
Vladimir Bogolov ja sarplaninacin paimenkoira Jorik Lieksan Kivivaarassa. Pasi Peiponen / Yle

Onko vapautettuja susia tullut Venäjältä Suomeen?

Vladimir Bogolov on tunnettu Venäjällä vuosikymmeniä kestäneestä työstään susien parissa. Hän kertoo vapauttaneensa Venäjällä vuosien mittaan reilut 80 kasvatettua sutta, jotka on saanut venäläisistä eläintarhoista, metsästäjiltä ja yksityisiltä henkilöiltä.

– Susien tarhaaminen ja luontoon vapauttaminen on kiellettyä Suomessa, enkä halua tehdä sitä täällä. Mutta Venäjällä en ole lopettanut toimintaani, Bogolov kertoo.

Bogolovilla on edelleen Tverin alueella, Moskovan ja Pietarin välillä, susien tutkimusasema yhdessä aikuisen poikansa kanssa. Tverin tutkimusasemalla on tällä hetkellä 13 sutta: seitsemän 1–3-vuotiasta urosta ja kuusi sudenpentua, jotka voidaan vapauttaa keväällä.

– Emme suunnittele susien siirtoja tänne Suomeen, Bogolov vakuuttaa.

Alla oleva kännykkäkuva on otettu Kivivaaran koulun pihalta tänä syksynä. Yksinäinen sudenpentu oli vierailulla Bogolovin pihamaalla.

Susi.
Vladimir Bogolov

Onko Bogolov nähnyt Lieksassa samoja susia, joita hän on ollut vapauttamassa Venäjällä? Ovatko ne voineet tulla rajan yli?

– En voi vastata tuohon, hän sanoo.

– Kun sudet vapautetaan, ne liikkuvat ensimmäiset vuodet lähellä vapautuspaikkaa ja lähtevät vasta sitten laajemmalle alueelle.

Hän tietää toimintansa herättävän epäluuloja. Häntä on kritisoitu muun muassa siitä, ettei ihmisen kasvattamia susia voi vapauttaa.

– Me olemme tukeneet susia ja helpottaneet ruoan saantia, kunnes ne olivat riittävät isoja metsästäkseen yhdessä. Tätä teimme Venäjän puolella Kimovaarassa, 40 kilometrin päässä täältä, Bogolov kertoo toiminnastaan.

Paikalliset kummastelevat susimatkailuhanketta

Mitä pariskunnan ekoturismihankkeesta tuumataan Lieksassa?

Vapaapäivältä tavoitettu Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen on varovainen hankkeen suhteen.

Talvinen saari.
Sudet liikkuvat yhä useammin asumusten lähellä Lieksassa.Pasi Peiponen / Yle

– Jos siinä on sellainen piirre, että totutetaan sudet ihmiseen, todennäköisesti susien häiriökäyttäytyminen lisääntyy. Siinä itse asia kääntyy päinvastoin, jos haittoja alkaa olla enemmän.

– Pidän asiaa arkaluontoisena. Hirvittävän taitavasti se pitäisi toteuttaa, että ei synny ongelmia, Määttänen sanoo.

Kaupunginisä tietää, mistä puhuu. Susitilanne on tulenarka aihe Lieksassa. Susien takia on järjestetty muun muassa koululaiskuljetuksia syksyn aikana laajassa erämaakaupungissa.

Pihasusien käynnit ovat myös puhuttaneet paikkakuntalaisia lehtien palstoilla.

Lieksassa kesyyntyneet sudet ovat aiheuttaneet kymmeniä ilmoituksia ja myös viranomaisten toimia.

Kesällä 2015 lopetettiin Kivivaarassa pihoissa usein vieraillut susi poliisin päätöksellä. Hiljattain marraskuun lopussa poliisi lopetti Lieksan Pankajärvellä pihoissa vierailleen suden.

Mieshenkilö.
Asko Kettunen, Lieksa.Pasi Peiponen / Yle

Susiturismihanke epäilyttää myös eläkkeellä olevaa lieksalaista rajavartijaa Asko Kettusta.

Kettunen on kotoisin Lieksan Kivivaarasta, jossa Bogolov perheineen asuu, ja tehnyt työuransa Kivivaaran lakkautetulla rajavartioasemalla.

– En tunne susiekoturismin hanketta kohtaan kaikkea myötämielisyyttä. Susien kesyyntyminen on yksi suurimmista ongelmista tällä hetkellä eikä kenenkään etu, ei ainakaan susikannan etu, Kettunen sanoo.

Susiturismihanke on uusi luku muutenkin vilkkaassa susikeskustelussa.

– Kaikki matkailu on tervetullutta. Mutta kun siitä alkaa olla haittaa paikallisille, ollaan kahden vaiheilla, onko se enää hyväksyttävää, Kettunen pohtii.

Luontoturismille, kuten susiekoturismihankkeelle, on Kettusen mielestä hyvät edellytykset Suomessa.

– Meillä suojellaan sutta niin vahvasti, että heidän hankkeensa toteutuu täällä, hän sanoo.

“Susi tuijotti 10 metrin päässä hyökkäysasennossa”

Paljon luonnossa liikkuva rajavartija on itse kohdannut metsäreissuilla yllättäen suden kolme kertaa juuri Lieksan Kivivaarassa.

– Susi on lähtenyt seuraamaan ja hiipimään perässä. Suden kohdalla, kun se pääsee yllättämään normaalioloissa olevan ihmisen – siitä kohtaamisesta tulee mielenkiintoinen. Se ei ole hauskaa, Kettunen sanoo.

– Huomasin, että susi tuijotti 10 metrin päässä puiden takana hyökkäysasennossa, tuleeko päälle vai lähteekö pois? Siinä vaiheessa tuli tunne, että nyt ei ole kaikki oikein. Susi kääntyi minua vasten eikä millään karannut pois, Kettunen muistelee kesäistä kohtaamistaan suden kanssa.

Kettusen mielestä se ei ollut suden normaalia käyttäytymistä.

– Siinä tuli sellainen tunne ensimmäistä kertaa, että nyt ei ole mitään kättä pidempää kuin kamera. Mutta kuvapahan on siitäkin sudesta saatu.

Susimiehen susitohtorivaimo: “Mikä ongelma on pihasusissa?”

Takaisin Lieksan Kivivaaran koululle. Eteen istuu eloisa nainen ja äiti.

Venäläis-ranskalaisen susipariskunnan toinen osapuoli, Laetetia Becker tuntee hyvin pohjoisen sudet. Hän on koulutukseltaan biologi ja väitellyt susien käyttäytymisestä tohtoriksi Strasbourgin yliopistossa.

Aviomiehensä Bologovin kanssa hän on työskennellyt vuosia susien parissa Tverissä ja Venäjän Karjalassa. Ranskalainen susitohtori ei ymmärrä, miksi pihasudet ovat ongelma Suomessa.

Naishenkilö.
Laetitia Becker.Pasi Peiponen / Yle

– Jos kysymyksessä olisin minä ja minun pihapiirini, tai jos asiaa kysyttäisiin opiskelijoiltamme, he olisivat innostuneita: 'Missä? Missä? Haluan ottaa kuvia!'

– Pihoissa vierailee muitakin eläimiä. En ymmärrä, miksi ihmiset ovat vihaisia susille, Becker miettii.

Ranskalaisen Beckerin mielestä syrjäseutujen ihmiset ovat unohtaneet, missä itse asiassa asuvat.

– He asuvat maaseudulla, lähellä metsää ja luontoa. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö sudet pelkäisi ihmistä. Ne eivät esimerkiksi tule sisään taloon. Vai tulevatko? Eivät tule, Becker perustelee näkemystään.

– Sudet tulevat pihoihin, koska ne etsivät jotakin, jokin haju vetää niitä. Pihoilla on koiria, koiran tai muiden kotieläinten ruokaa. Kysymys on myös ihmisen luomasta ongelmasta.

”Todennäköisyys, että susi syö koiran, on pieni”

Beckerillä on tiukka mielipide myös susien syömistä metsästyskoirista.

Sudet ovat raadelleet tänä vuonna Suomessa 32 koiraa. Eniten koiravahinkoja on ollut Pohjois-Karjalassa, 22 kappaletta vuosina 2015–2016. Kainuussa koiria on menetetty parissa vuodessa 18 ja Pohjois-Savossa 16, ilmenee Yle Joensuun äskettäin tekemästä jutusta.

Ranskalaistohtorin mielestä koiravahinkoja liioitellaan.

– Jos katsotaan tilastoja tieteellisissä julkaisuissa, susien tappamia koiria ei ole paljon, Becker sanoo.

– Ymmärrän, jos puhutaan susien tappamista lampaista Ranskassa, se on iso kysymys. Täällä on vain muutamia, todella vain muutamia, susien tappamia koiria.

Hän sanoo ymmärtävänsä itsekin koiran omistajana harmin ja surun, jota sudet aiheuttavat koiransa menettäneille metsästäjille. Vastuu on silti metsästäjillä.

– Heidän täytyy ymmärtää: jos koira ja susi kohtaavat metsässä, voi tapahtua, että susi syö koiran, mutta todennäköisyys on hyvin pieni, Becker perustelee.

Entä lapset? Ovatko he turvassa pihoissa liikkuvilta susilta?

– En pelkää, että susi tai karhu söisi lapseni. Tunnen erämaan elämän Ranskassa, Venäjällä ja nyt täällä Suomessa. Jos katson paikallisia susia Lieksassa, en ole peloissani, Becker sanoo.

Kaksi naista.
Englantilainen opiskelija Bethany Smith oli etsimässä susien jälkiä Lieksan Kivivaarassa.Pasi Peiponen / Yle

Susitohtori painottaa, että terveet sudet eivät hyökkää ihmisen päälle. Sairaat susiyksilöt voivat olla arvaamattomia joissakin tapauksissa.

– Sairaita yksilöitä on susipopulaatiossa todella vähän. Jos niillä on muutama geeni koiralta, on pieni mahdollisuus, että ne hyökkäävät. Niiden käytöstä voidaan muuttaa rutiineilla, Becker sanoo.

Susibiologi toivoo, että Pohjois-Karjalan erämaat pysyvät luonnollisina. Häntä surettaa, että metsäyhtiöt kaatavat paljon puita.

– Toivon että voimme tarjota opiskelijoille ja ekoturisteille hyvän mahdollisuuden eläinten tarkkailuun, Laetitia Becker summaa.