Seurakunnissa eletään jännittäviä aikoja. Vuoden viimeisinä päivinä moni tekee päätöksen kuulua tai olla kuulumatta kirkkoon. Myös verokeinottelijat kaivavat tietokoneensa esiin ja aloittavat vuotuisen kirkollisverokikkailunsa.
– Syynä on varmasti se, että kirkollisveroa joutuu maksamaan koko vuodelta sen mukaan, mikä on tilanne vuoden lopussa, Verohallinnon ylitarkastaja Kaj Hoffren sanoo.
Ylitarkastaja muistuttaa, että joulukuun viimeisen päivän tilanne ratkaisee sen, maksaako henkilö kirkollisveroa ensi vuonna.
– Jos liityt kirkkoon nyt, et ole maksanut kirkollisveroa vuodelta 2016 eikä sinun tulekaan maksaa, koska velvollisuus maksaa kirkollisveroa määräytyy edellisen vuoden lopun mukaan eli tässä tilanteessa vuoden 2015 tilanteen mukaan.
Korostaisin sitä, että on tärkeä miettiä elämänarvoja ja mistä haluaa maksaa. Paljon kirkko tekee hyvää.
Kirkkoon vuoden viimeisenä päivänä liittyvä maksaa ensi vuonna kirkollisveron. Kirkollisveroa ei siis makseta vielä kirkkoon liittymisvuodelta, vaan vasta seuraavalta vuodelta. Kirkollisveron osuus vaihtelee seurakunnittain.
– Prosentin pinnassa se on liikkunut. Kirkollisvero sisältyy veroprosenttiin. Jos eroaa nyt ennen vuodenvaihdetta, niin ensi vuonna maksaa vähän vähemmän veroa.
Esimerkiksi Kajaanin kirkollisveroprosentti on 1,65. Kajaanissa kirkkoherran sijaisena ja kappalaisena toimivan Aila Kemppaisen mukaan se kuuluu valtakunnan keskikastiin.
– Suhteellisen keskiviivalla mennään täällä Kajaanissa ja Kainuussa, Kemppainen toteaa.
"Keinottelu ei ole mukavaa kirkon kannalta"
Verohallinnossa ja seurakunnissa tiedetään, että moni keinottelee verotuksessa niin, että eroaa kirkosta vuoden viimeisenä päivänä ja liittyy takaisin heti seuraavana päivänä.
– Verohallintohan ei seuraa kirkosta eroamisia ja kirkkoon kuulumisia, Verohallinnon ylitarkastaja Kaj Hoffren toteaa.
– Eihän tällainen varmasti kirkon kannalta ole mukavaa, että keinotellaan näin veron maksamisella, Hoffren jatkaa.
Aila Kemppainen sanoo, että asia tiedostetaan myös Kajaanin seurakunnassa.
– Toki se koskettaa ja näin käy, mutta onneksi se ei ole sellaista isoa massaliikehdintää. Nyt vuoden loppupäivinä liike ei näytä onneksi mitenkään isolta. Mutta olemme sen toki havainneet, Kemppainen toteaa.
Kemppainen myöntää, ettei keinottelu tunnu mukavalta – kirkkoon halutaan kuulua, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan.
– Totta, eihän se mukavalta tunnu. Korostaisin sitä, että on tärkeä miettiä elämänarvoja ja mistä haluaa maksaa. Paljon kirkko tekee hyvää, Kemppainen sanoo.
Miljardi kirkolle joka vuosi
Suomalaiset ovat viime vuosina maksaneet kirkollisveroa noin miljardin verran. Hoffrenin mukaan esimerkiksi vuoden 2016 verotuksessa kirkollisveroa maksettiin 926 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan.
– Kyllä se ihan iso rahasumma on ja on se vuosittain kasvanutkin.
– Kirkollisveroprosentit vahvistetaan aina vuosittain. Niihin on kyllä varmasti vähän nousua tullut.
Hoffren uskoo, että summan kasvamisen syynä voi olla hieman kiihtynyt kirkkoon liittyminen. Toinen ja merkittävä syy on se, että yhteiskunnalla menee paremmin.
– Tulot ovat suuremmat ja kirkollisveron osuus tuloista on suurempi. Se voi olla myöskin yksi selitys.
Eroakirkosta.fi-palvelun mukaan valtionkirkoista arvioidaan eroavan tänä vuonna yhteensä 47 000 jäsentä. Vuonna 2015 eroajia oli hieman vähemmän. Joulukuun lopussa eroajien määrä on kasvanut jopa tuhansiin eroihin päivässä. Ennuste olettaa näin käyvän nytkin. Hieman alle puolet eroajista on alle 30-vuotiaita. Eroajien keski-ikä on noussut hitaasti. Suurin yksittäinen ryhmä on kutenkin 18 vuotta täyttävät.
Kajaanin seurakunnassa uhkakuvat eropommista eivät ole toteutumassa.
– Näyttää siltä, että tänä vuonna ei tulisi minkäänlaista pommia tai eropiikkiä. Vuosi on ollut suhteellisen rauhallinen. Nämä lukemat, joita nyt katson pöytäni ääressä, kertovat, ettei mitään pommia ole tulossa, Kemppainen sanoo.
Vuosi 2014 oli koko Suomen seurakunnissa katastrofaalinen. Tasa-arvoinen avioliittolaki repi kirkkokansaa ja aiheutti paljon kirkosta eroamisia.
– Vuonna 2015 koettiin myös pieni eroamispiikki ilmeisesti kirkon maahanmuuttajille osoittaman tuen vuoksi. Aina joku aisa tulee tapetille, ja aina silloin ihmiset ovat mielipiteissään vahvasti liikkeellä puolesta ja vastaan, Kemppainen sanoo.
Tarkasta verokorttisi
Verottajalle ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta mikäli liittyy kirkkoon tai on eroamassa. Verkkopalvelussa tehty ilmoitus saavuttaa verottajan automaattisesti. Jos kuitenkin esitäytetyssä veroilmoituksessa tai esimerkiksi verokortin selvitysosassa on kirkkoon kuulumisesta virheellinen tieto, yhteydenotto Verohallintoon on tarpeen.
– Kun ilmoituksen tekee oikeaan osoitteeseen, tieto tulee kyllä verottajalle ja kaikille muille viranomaisille, jotka sitä tietoa käyttävät, ylitarkastaja Hoffren vakuuttaa.
Vuoden 2017 verokortit on jo kuitenkin laskettu muutama viikko sitten ja niitä lähetetään parhaillaan.
– Jos joku liittyy kirkkoon nyt, niin sitä tietoa ei ole ollut käytettävissä, kun vuoden 2017 verokortit laskettiin, sillä kirkollisvero vuodelle 2017 määräytyy 31.12.2016 tilanteen mukaan. Verokortilla ei siten ole kirkollisveroa, Hoffren sanoo.
Näyttää siltä, että tänä vuonna ei tulisi minkäänlaista pommia tai eropiikkiä.
– Mutta jos verokorttiin tekee muutoksen vuoden 2017 aikana tai heti kun on liittynyt kirkkoon, niin tieto on silloin Verohallinnon käytettävissä ja uusi verokortti on laskettu oikeilla tiedoilla, hän tähdentää.
Samoin niiden, jotka ajoittavat kirkosta eroamisensa vuoden viimeiselle päivälle, tiedot ovat väärin vuoden 2017 verokortissa.
– Verokortille on nyt laskettu kirkollisvero mukaan ja se tulee palautuksena 2018, kun vuoden 2017 verotus on valmis. Jos tekee verokorttimuutoksen vuoden 2017 aikana, niin hyödyn saa heti käyttöönsä.
Aila Kemppainen kohtaa työssään ja työnsä ulkopuolella jonkin verran niitä, jotka miettivät kirkkoon kuulumisen tarpeellisuutta ja mielekkyyttä. Hänellä on heille selkeä vastaus:
– Minä vastaisin, että kirkko antaa mahdollisuuden tulla yhteen. Kristilliset arvot ovat edelleen meidän yhteiskunnassamme olemassa. Kirkon toiminta ja työ nojautuvat elämän tuen antamiseen. Lisäksi kirkko tekee arvokasta työtä monella rintamalla, esimerkiksi vanhusten ja vammaisten auttamiseksi.