Kunnanjohtaja on kunnan keulakuva ja johtaa kunnan hallintoa ja taloudenpitoa. Joku viipyy virassa pidempään, toinen saattaa hakeutua nopeastikin kohti uusia haasteita.
Esimerkiksi Kainuussa yksi kaupunginjohtaja ja kaksi kunnanjohtajaa ovat siirtymässä toisiin tehtäviin.
Pienemmän paikkakunnan kunnanjohtajan työ voi olla osalle väylä isompiin tehtäviin, sanoo Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Majava.
– Ehkä suuremman kaupungin johtajaksi ei pääse, jos ei ole kokemusta pienemmästä kunnasta. Mutta pienemmän kunnan tehtävää ei kannata turhaan yhtään väheksyä. Se on todella vaativa ja monipuolinen tehtävä, Majava pohtii.
Pieni kunta opettaa johtajaansa hyvin ja valmistaa isompaan kuntaan.
Kainuussa Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala siirtyy Raahen kaupunginjohtajaksi, Ristijärven Raija Potila Reisjärven kunnanjohtajaksi, ja Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen on ilmoittautunut irtisanoutuvansa virastaan keväällä ja jättävänsä työn vuoden lopulla.
Kunnanjohtajan työssä arvostetaan tiettyä pysyvyyttä, koska työ on pitkäjänteistä. Paikat ja toimintatavat tulevat vuosien varrella tutuiksi.
Majava sanoo, että on kuitenkin normaalia, että kyseessä ei ole koko elämän jatkuva virka, vaan siinä tapahtuu tavallista urakehitystä. Vaihtuvuus on samanlaista kuin muuallakin.
Varmaan lähitulevaisuudessa korostuvat muutosjohtamisen taidot ja strategiset johtamistaidot.
Majavan mukaan uusi kunnanjohtaja tuo uusia ajatuksia ja näkökulmia. Asia riippuu kuitenkin tapauksesta.
– Jotkut kunnanjohtajat pysyvät pitkään virassaan ja jotkut hanakammin hakeutuvat muutaman vuoden tai kymmenen vuoden välein uusiin tehtäviin, hän sanoo.
Esimerkiksi Kainuussa Ari Nurkkala on toiminut Hyrynsalmen kunnanjohtajana keväästä 2014, Raija Potila Ristijärvellä keväästä 2009 ja Eila Valtanen kaupunginjohtajana Kuhmossa alkuvuodesta 2005.
Uusi johtaja tuo uusia ideoita
Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö sanoo, että uusi johtaja antaa mahdollisuuden arvioida organisaation sen hetkistä tilaa ja miettiä tulevia tavoitteita.
– Sitä voi aina miettiä kukin kunta kohdallansa, kun valitsevat johtajiaan, että onko hyvä kun johtaja on 30 vuotta samassa kunnassa. Vai onko muutoksella oma merkityksensä myös, Rämö sanoo.
Liian tiheä tehtävän vaihtaminen voi kuitenkin soittaa hälytyskelloja. Tällöin asiaa tulee pohtia kunnankin sisällä tarkemmin.
– Pieni kunta opettaa johtajaansa hyvin ja valmistaa isompaan kuntaan, muttei se välttämättä tarkoita, että pieneen kuntaan johtajaksi hakeva on heti miettimässä seuraavaa, Rämö sanoo.
Mitä asiasta ajatellaan kunnissa itse? Pysyvyydestä on käyty keskustelua esimerkiksi Kainuussa, jossa on samoihin aikoihin lähtemässä iso lohkare johtajuutta, kun Kuhmon kaupunginjohtaja sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnanjohtajat siirtyvät pois.
Mutta pienemmän kunnan tehtävää ei kannata turhaan yhtään väheksyä. Se on todella vaativa ja monipuolinen tehtävä.
Uutta kunnanjohtajaa hakevan Ristijärven kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Helka Tolonen (kesk.) kokee, että pysyvyydessä on puolensa. Jos kunnan tuntee entuudestaan, yhden valtuustokauden aikana pystyy tekemään paljon. Mutta Tolonen näkee myös, että kunnanjohtajan vaihtuminen on hyväksi.
– Koska aina, kun uusi tulee, niin hän lähtee uudella draivilla menemään. Koen, että kunnanjohtajan työ ei ole eläkevirka. Pitää olla uudistaja, hän sanoo.
Puolestaan Kuhmossa kaupunginvaltuutettu Tuomas Kettunen (kesk.) kokee, että pysyvyys on tärkeää.
– Pysyvyys on iso osa tätä työtä. Kuitenkin kaupunginjohtaja tekee elämäntyötä kehittääkseen omaa paikkakuntaansa ja siinä pitää olla kunnianhimoa, Kettunen sanoo.
Eri kunnat kaipaavat erilaisia johtajia
Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Majava kertoo, että kunnanjohtajan tehtäviin on riittänyt hyvin hakemuksia. Täten Kainuussakaan tullaan tuskin kokemaan ongelmia uusia johtajia haettaessa.
Majava sanoo, että kunnanjohtajan työssä on monia tärkeitä ominaisuuksia. Erityisesti hän nostaa esiin vuorovaikutustaidot ja suurien kokonaisuuksien hahmottamisen. Eri kunnat kuitenkin kaipaavat ja tarvitsevat kuitenkin erilaisia kunnanjohtajia.
Että häntä ei tarvitse kiertää, vaan voi mennä kysymään asioista, jos siltä tuntuu.
Hyrynsalmella on haussa uusi kunnanjohtaja. Valtuutettu Jussi Tolonen (sdp.) kertoo, että tärkeintä on kunnan vieminen eteenpäin haasteista huolimatta. Myös yhteistyö- ja henkilöjohtamisen taidot ovat tärkeitä.
– Myös tietynlainen sillanrakentaja, että yhdistää yrityselämää ja kuntaa sekä kokoaa tavallaan yksiin kuntakenttää, Tolonen sanoo.
Tolonen pohtii, että kunnanjohtajan työ on nykyisin pienemmillä paikkakunnilla muuttumassa ponnahduslaudaksi, jos vertaa entisaikaan. Hän toivoo, että kunnanjohtajan olisi hyvä pysyä pidempään kuin vuoden tai pari.
Entä mitä kansalaiset ajattelevat – mitä uusilta kunnanjohtajilta toivotaan? Ristijärveläinen Sinikka Kähkönen toivoo, että kyseessä olisi ihmisläheinen persoona, jonka kanssa voi keskustella, kuten entisen johtajan kanssa on voinut.
– Joka vie meitä eteenpäin ja tuo työpaikkoja, ihmisiä ja lapsiperheitä, Kähkönen sanoo.
Terttu Härkönen puolestaan pohtii, että tasa-arvo on tärkeää. Hän toivoo myös, että kunnanjohtaja olisi paikalla riittävän pitkään, useamman vuoden.
– Kunnanjohtaja voisi ottaa huomioon kaikki ihmiset ja asukkaat, jotka ovat ja elävät täällä. Ajattelee heidän parastaan, sekä lapsia että vanhuksia. Pienessä kunnassa pitää ottaa kaikki huomioon, Härkönen sanoo.
Samaa mieltä on Eila Repo, joka on myös Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Hän toivoo, että kunnanjohtaja olisi yhdistävä tekijä ja häntä olisi helppo lähestyä – kuten nyt on ollutkin.
– Että häntä ei tarvitse kiertää, vaan voi mennä kysymään asioista, jos siltä tuntuu, Repo sanoo.
Muutosjohtajia kaivataan
Tulevina vuosina kunnissa tapahtuu sote- ja maakuntauudistuksen myötä muutoksia. Uudistukset astuvat voimaan vuonna 2019.
– Varmaan lähitulevaisuudessa korostuvat muutosjohtamisen taidot ja strategiset johtamistaidot, sanoo Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Majava.
Samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.
– Kuntien pitää löytää uudelleen oma roolinsa. Tässä tilanteessa korostuu kunnanjohtajilta se, että heillä on kykyä viedä muutosprosessi läpi, Haveri sanoo.
Koen, että kunnanjohtajan virka ei ole eläkevirka.
Hän kuitenkin muistuttaa, että useat kunnat varmasti hakevat lähivuosinakin yleisjohtajia, vaikka muutosjohtajuus on lähivuosina korostumassa.
Jatkossa tehtävänkuva voi kuitenkin muuttua lisää erityisesti pienillä kunnilla, kun kuntien tehtäväkenttä pienenee.
– On mahdollista, että kuntien johtajatkin erilaistuvat enemmän. On mahdollista, että tulee kunnanjohtajan ja sivistystoimenjohtajan yhdistelmiä, Haveri sanoo esimerkkinä.