Suomi on edelleen Euroopan vapaamielisin maa pienkoptereiden suhteen – Uusi EU-laki saattaa muuttaa kaiken

Suomen taivaalla pörrää jo useita tuhansia droneja eli pienkoptereita, joihin on kytketty kamera. Niitä koskeva sääntöviidakko on silti vielä aivan sekaisin.

liikenneturvallisuus
Radio-ohjattava kuvauskopteri.
Ilkka Kemppinen / Yle

Drone- eli pienkopteri-ilmailun lupa- ja vakuutuskäytännöt ovat edelleen käymistilassa. Sekä vakuutuskenttä että viranomaiset odottavat uutta lainsäädäntöä, jota EASA, European Aviation Safety Agency pui tämän vuoden aikana.

EASA:ssa yritetään kiivaasti luoda Eurooppaan yhteistä linjausta, koska nyt koptereiden lennättämistä koskevat säännöt ovat hyvin kirjavia. Esimerkiksi Ruotsissa videokuvaa ottavien pienkoptereiden lennätystä varten tarvitaan lupakirja.

Suomessa säännöt ovat yhä Euroopan maista löyhimmät. Tärkeimmät rajoitteet koskevat koptereiden lennättämiseen soveltuvia alueita ja lennätyskorkeuksia. Lisäksi sekä ammattimaiseen että harrastepohjaiseen lennättämiseen liittyy aluekohtaisia kopterin painorajoituksia esimerkiksi tiheillä asutusalueilla.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on tehnyt viimeisimmät kirjaukset (siirryt toiseen palveluun)tähän säädäntöön kuluvan vuoden alussa.

Trafin lentotoiminnan erityisasiantuntija Jorma Kivisen mukaan virastolla on vain karkea arvio pienkoptereiden määrästä Suomessa.

– Noin tuhannella vaadittavan toimintailmoituksen tehneellä ammattitoimijalla on pyöreästi noin 1 400 laitetta ilmoitettuna Trafille. Harrastajien laitemääristä meillä ei ole tietoja, mutta uskoisin, että kyse on useista tuhansista, kertoo Kivinen.

Valvonta on hankalaa

Vaadittava toimintailmoitus pienkopteritoiminnasta koskee Suomessa siis esimerkiksi mediataloja tai muita yrityksiä, jotka kuvaavat ja käyttävät pienkopterikuvaa. Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettu kuvaaminen vaatii myös sen, että pienkopterille otetaan vakuutus.

Vakuutusvaateen valvominen on kuitenkin käytännössä hankalaa.

– Se on kieltämättä epätäydellinen tilanne. Meillä ei ole tällä hetkellä resursseja tarkempaan valvontaan. Mutta kun tulee ilmi onnettomuuksia tai muita ongelmia, ne selvitetään tapauskohtaisesti, sanoo Kivinen.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että vakuutuksen puuttuminen ei välttämättä johda minkäänlaiseen sanktioon, mikäli sellainen tilanne ilmi tulee. Suomen ilmailulain jotkin pykälät saattavat silti Kivisen arvion mukaan mahdollistaa myös oikeusprosessin tällaisessa tilanteessa. Ennakkotapauksia ei kuitenkaan luonnollisesti vielä ole.

Vakuutusyhtiöt odottavat tilanteen selkiytymistä

Vakuutuksen ottamisessakin voi olla vaikeuksia. Suomalaisilla vakuutusyhtiöillä ei ole vielä tarjota sopivaa pakettia pienkopteria varten. Finanssialan Keskusliiton lakimiehen Outi Aallon mukaan suurin osa vakuutusyhtiöistä tarjoaa paketteja eurooppalaisten kumppaneidensa kautta.

– Tiedossani on vasta yksi vakuutusyhtiö, joka tarjoaa omaa vakuutusta pienkoptereille Suomessa. Vakuutuskenttä odottaa nyt lainsäädännön kehittymistä, sanoo Aalto.

Tällä hetkellä ilmailualan lainsäädäntö sääntelee pienkoptereiden lennättämistä. Sekin on ongelmallista, koska lait on alun perin luotu koskemaan miehitettyjä, eikä pienkoptereiden tapaan miehittämättömiä aluksia.

Olemassa oleva lainsäädäntö ei siis tahdo pysyä näiden modernin teknologian mukanaan tuomien pörrääjien perässä.

Kenen vastuulla?

Aallon mukaan sekin on ongelmallista, että nyt vastuu vakuutuksen sopivuudesta on vakuutusyhtiöillä valvovan viranomaisen sijaan.

– Vakuutusyhtiöt joutuvat itse miettimään, mikä on riittävän kattava tapa vakuuttaa kyseinen laite.

Pienkopterit eivät suinkaan ole vaarattomia vempeleitä. Painavimmat ovat yli 20-kiloisia, joten ne voivat törmätessään aiheuttaa pahaakin jälkeä. Tämä on syy sille, että sääntely ja valvonta ovat tarpeen. Pienkopteri kun on ihan kenen tahansa ostettavissa.

Kysymyksen herättää se, miksi harrastetoimintaan tarkoitetuilta koneilta ei vaadita vakuutusta, koska riskit ovat käytännössä samat.

– Se on hyvä kysymys. Jatkossa nämä vakuutuskäytännöt tulevat olemaan samat, arvioi Kivinen.

Lentotoiminnasta ilmoittaminen rajoitettiin ammattikuvaajiin, koska alan haluttiin antaa kukoistaa.

Jorma Kivinen

Kivinen kuitenkin korostaa, että vakuutussääntely ja EU-lainsäädäntö on syytä erottaa toisistaan, vaikka ne toisiinsa vaikuttavatkin. EU-tasoinen lainsäädäntö, jota parhaillaan valmistellaan, tulee todennäköisesti tuomaan tiukennuksia ennenkaikkea teknisiin asioihin ja valvontaan.

Laki ei muutu nopeasti

Ruotsissa käytössä oleva pienkoptereita koskeva lupakirjavaatimus saattaa olla pian todellisuutta myös Suomessa. Liberaaleja täällä ollaan myös maailman mittakaavassa: Yhdysvalloissa kaikki pienkopteritoiminta on ilmoitettava viranomaiselle, ja joissain maissa se on jopa väliaikaisesti kielletty kokonaan.

Suomessa löyhempään säädäntöön päädyttiin viranomaiskuormituksen vähentämisen hengessä.

– Lentotoiminnasta ilmoittaminen rajoitettiin ammattikuvaajiin, koska alan haluttiin antaa kukoistaa, ja toisaalta haluttiin poistaa turhaa viranomaistyötä, Kivinen kertoo.

Säännön taustalla on oletus siitä, että ammattimaiset kuvaajat hankkivat käyttöönsä painavampia eli vaarallisempia laitteita.

Ammattikuvaajien tarkempaa seulontaa Kivinen perustelee myös sillä, että tarkemmalla seurannalla tieto koptereiden turvallisesta käyttämisestä kulkee paremmin tekijöiden ja viranomamisten välillä.

Kivinen arvioi, että tietoa EU:n laajuisesta sääntelystä saadaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta vuoden–parin siirtymäajan jälkeen.

– Keväällä saadaan tällä tietoa laitettua vasta määräysluonnos lausuntokierrokselle.