"Somessa tulee turpaan niin, että tukka lähtee" – Oikeusministeri perää vastuuta vaihtoehtomedialta

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) kiittelee rikostorjuntaneuvoston tuoretta katsausta rikoksentorjunnan merkityksestä laajassa maahanmuuttotilanteessa. Rikostorjuntaneuvosto pitää työntekoa ja opiskelua keskeisinä keinona estää turvapaikanhakijoiden ajautumista rikolliseen toimintaan.   

– Tämä on todella rehellinen raportti. Tässä on tarkasteltu molempia kulmia: turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa rikollisuutta ja myös heidän harjoittamaa rikollisuutta. Se on minun mielestäni hyvä, koska itselläni on se filosofia, että näistä asioista pitää kertoa rehellisesti oikeaa tietoa eikä pomppia huhujen perässä.

Lindströmin mielestä on uskallettava sanoa ääneen, että turvapaikanhakijoiden saapuminen suurina määrinä Suomeen näkyy rikostilastoissa. Hänen mielestään viranomaiset ovat kuitenkin onnistuneet hoitamaan asiat tähän asti hyvin.

Vaikein vaihe vasta edessä

– Nyt on vaikein vaihe edessä eli kotouttaminen. Ja sitten toisaalta niiden, jotka saavat kielteisen päätöksen, prosessien jouduttaminen niin, että ei synny sellaista tilannetta, että nämä ihmiset turhautuvat, korostaa Lindström.

Hän on samaa mieltä rikostorjuntaneuvoston kanssa siitä, että turvapaikanhakijoille on oltava jotakin järkevää tekemistä, jotta esimerkisi rikollinen toiminta ei nouse mieleen.

– Kotouttaminen maksaa, mutta väitän, että se maksaa vielä enemmän, jos ei panosteta näihin asioihin niiden osalta, jotka ovat sen myönteisen luvan saaneet. 

Järkevää tekemistä voitaisiin Lindströmin mukaan järjestää myös tavoilla, jotka eivät maksa mitään. Se voisi olla esimerkiksi ruoanlaittoon liittyvän sääntelyn purkamista. Niissä vastaanottokeskuksissa, joissa asukkaat itse saavat laittaa ruokaa, on keskinäisiä kärhämiä vähemmän.

Hyviä suhteita hierotaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla

Rikollisuutta estävät ja kotouttamista helpottavat hyvät suhteet turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välillä.

Oikeusministeriön johtamassa TRUST-hankkeessa etsitään keinoja niiden edistämiseksi vastaanottokeskuspaikkakunnilla. Ensimmäiseen vaiheeseen osallistui vastaanottokeskuksia Huittisissa, Lieksassa, Nurmijärvellä, Oulussa, Raaseporissa, Tampereella ja Torniossa.

Hyvät suhteet rakentuvat muun muassa asenteiden pohjalle. Lindström muistuttaa, että jos ihmisellä on joku ennakkoasenne, niin hän etsii tietoa paikasta, joka tukee hänen omaa käsitystään. Hänen mielestään kaikille suomalaisille ei ole välittynyt realistista kuvaa tilanteesta.  

– Näiden asioiden kaikki laidat, kaikki puolet, se on mielestäni median tehtävä kertoa. Ihmisiä ärsyttää, että kerrotaan vaan joku kulma asiasta.

Medialla vastuu, jos se edesauttaa rikosten syntymistä

Lindströmin mielestä niin sanottu vakava media ei aina kertonut kaikkia puolia asioista, kun turvapaikanhakijakriisi alkoi.

– Osa ihmisistähän ei luota tähän vakavaan mediaan ja hakee sen tiedon sitten vaihtoehtomediasta, ja vetää sen pohjalta johtopäätöksiä.  Heillä on tietysti kaikki oikeus siihen, mutta kuitenkin kannustaisin hakemaan oikeaa tietoa muun muassa ministeriöiden sivuilta. Sinne tulee suodattamatta tiedot, ja siellä pitäisi olla sellaista tietoa, johon voi todella luottaa.

Lindströmin mielestä mikään media ei ole täydellinen ja vaihtoehtomediassakin on asiallisia juttuja.

– Mutta se, että tavallaan koitetaan tuoda tähän keskusteluun jotain sellaista, joka edesauttaa rikosten syntymistä, niin kyllä vastuu on myös vaihtoehtomedialla siitä, mitä se kirjoittaa.

Lindström on tottunut siihen, että turvapaikanhakijoihin liittyvät asiat herättävät vahvoja tunteita ja ne näkyvät muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Somessa tulee turpaan niin, että tukka lähtee, kuten kuvasta näkee. Itse suhtaudun pragmaattisesti. Katson, että asia pitää hoitaa. Tämän kanssa ei pidä kiihkoilla, kerrotaan rehellisesti kaikki negatiiviset ja positiiviset asiat. Se on minun lähestyminen tähän asiaan.