Nykyisen Baltian kivikautiset metsästäjä-keräilijät näyttävät ryhtyneen viljelemään maata omin päin, toisin kuin aikalaisensa Keski- ja Länsi-Euroopassa, jonne taito tuli Lähi-idästä muuttaneiden ihmisten mukana.
Irlantilais-brittiläisessä tutkimuksessa tultiin tähän tulokseen neolittiselta kivikaudelta säästyneen DNA:n perusteella. Sitä saatiin Latviasta kivikautisilta hautausmailta löytyneistä kuudesta pääkallosta. Lisäksi tutkittiin kaksi näytettä Ukrainasta.
Pääkallot ovat 4 800–8 300 vuoden takaa, jolloin Euroopassa vähitellen luovuttiin vaeltamasta riistan ja keräiltävän ravinnon perässä ja asetuttiin aloilleen tuottamaan ruokaa.
Muualla äkkirysäys, Baltiassa hidas siirtymä
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että neoliittisen ajan lopulla Lähi-idän tulokkaat olivat asuttaneet Euroopan laitamat ja pitkälti korvanneet metsästäjä-keräilijät tai ainakin antaneet vanhalle väestölle roimasti geenejään sekaliittojen kautta.
Tulokkaat olivat monella tavoin eurooppalaisia aikalaisiaan edistyneempiä. He eivät vain osanneet viljellä viljaa ja hoitaa karjaa, vaan heillä oli tuomisinaan myös keramiikkaa.
Dublinin Trinity Collegen ja yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että Baltian asukkaiden geenit olivat yhä entiset, vaikka väki osasi jo viljellä.
Baltian arkeologiset löydöt ovat osoittaneet muutoinkin, ettei kivikauden iso tekninen mullistus tullut sinne kertaheitolla, toisin kuin muualle Eurooppaan, vaan pala palalta.
– Uudetkin löydöt antavat ymmärtää, että alkuperäisväestö sopeutui uusiin tapoihin kaupan ja muiden kontaktien kautta. Väestöjen muuttoliikkeet eivät olleetkaan Euroopan esihistoriassa ainoa tapa hankkia uusia tekniikoita, sanoo tutkija Andrea Manica.
Tukea myös kieliteorialle
Aivan ilman tulokkaita ei Latviassakaan kuitenkaan eletty: yksi näyte viittaa vainajan olleen kotoisin Mustanmeren pohjoispuolisilta alueilta.
Se vahvistaa samalla yhtä teoriaa siitä, miten Eurooppa sai indoeurooppalaiset kielensä, sanoo tutkimusta johtanut Eppie Jones.
Indoeurooppalaisista kielistä on maanosassamme vain vähän poikkeuksia, muun muassa suomi.
Baltialais-slaavilaiset kielet näyttävät olevan lähtöisin Mustameren aroilta jo ennen pronssikautta.
Pääteorioita on kaksi. Toisen teorian mukaan Euroopan kielet tulivat Anatoliasta maanviljelijöiden mukana.
Toinen taas pitää alkukotina juuri Mustameren pohjois- ja koillispuolta, josta kielen toi ratsain liikkunut väki pronssikauden alussa. Euroopan pronssikausi alkoi nelisen tuhatta vuotta sitten.
Viljelijöiden geenien puuttuminen ajalta, jolloin tulokkaiden tekniikkaa oli jo käytössä Baltiassa, antaa ymmärtää, että ainakin baltialais-slaavilainen kielihaara on lähtöisin Mustameren aroilta ennen pronssikauden ratsastajien tuloa, Jones sanoo.
Tutkimus on julkaistu Current Biology -lehdessä.