Ympäristöministeriön valmisteilla olevat uudet esteettömyyttä koskevat linjaukset ovat törmäyskurssilla vammaisten ja vanhusten oikeuksien kanssa.
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomessa tulisi olla miljoona esteetöntä asuntoa. Samaan aikaan ministeriön kaavailemista uusista rakennuslainsäädännön esteettömyysmääräyksistä on tehty kantelu.
Myös apulaisoikeuskansleri on todennut, että valmisteilla olevissa säännöksissä ei ole huomioitu riittävästi perustuslain ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevan yleissopimuksen velvoitteita.
Kantelija, vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry, katsoo vastineessaan muun muassa, että ympäristöministeriön asetusehdotus on vammaisyleissopimuksen periaatteiden vastainen, ongelmallinen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain kannalta sekä riitelee ikääntyneiden palveluja painottavaa ja itsenäisen asumisen kehittämistä tavoittelevaa hallitusohjelmaa vastaan.
Puhetta riittää, mutta pitäisi kuulua myös se kolina. Muuttaa se käytännöksi.
Ministeriön ehdotuksessa omakoti- ja paritalot vapautettaisiin kokonaan esteettömyyssäännöksistä. Lisäksi kaikkien tavallisten kerrostalojen kylpyhuoneiden mitoitusvaatimuksia lievennettäisiin. Toisaalta julkisten rakennusten, kuten hallinto- palvelu- ja liikerakennusten, esteettömyysvaatimuksia täsmennettäisiin, jotta ne olisivat entistä yhdenvertaisemmin kaikkien käytettävissä.
Esteettömyys on ihmisoikeus
Invalidiliitto on antanut ministeriön aikeille täystyrmäyksen. Liitto on huolestunut muun muassa siitä, että asuntojen, erityisesti pientalojen, esteettömyydestä tingittäisiin.
– Suomessa tuli viime kesänä vihdoin ja viimein voimaan YK:n sopimus vammaisten ihmisten oikeuksista. Siinä esteettömyys määritellään yhdeksi ihmisoikeudeksi, painottaa Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund.
Ympäristöministeriö toteaa, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista.
Nordlundin mukaan ihmisillä tulisi olla vapaus valita missä asuu, eikä tyytyä vain yhteen mahdollisesti saatavilla olevaan vaihtoehtoon.
Invalidiliiton arvion mukaan ministeriön miljoonan esteettömän asunnon tavoitteesta on täynnä noin kolmannes.
– Tällä hetkellä jo tiedetään, että miljoonan esteettömän asunnon tarve tulee olemaan. Siksi ei ole mitään järkeä rakentaa esteellisiä asuntoja. Esteettömät asunnot eivät tule riittämään kaikille tarvitseville, Nordlund sanoo.
Esteettömät asunnot eivät tule riittämään kaikille tarvitseville.
Kajaanilainen CP-vammainen Mika Nieminen on samaa mieltä.
– Kun talon piirustukset ovat pöydällä, niin esteettömyys tulisi ottaa huomioon. Silloin se on kaikista helpointa. Ei pitäisi unohtaa esteettömyyttä, Nieminen sanoo.
Nieminen on tutkinut muun muassa asuntomessutalojen pohjaratkaisuja, ja todennut, että vain murto-osa asuntojen huoneista tehdään esteettömiksi. Kaikkiin tiloihin ei ole mitään asiaa pyörätuolilla.
– Puhetta riittää, mutta pitäisi kuulua myös se kolina. Muuttaa se käytännöksi, Nieminen painottaa.
Järjestöt: Vammaisten oikeudet vaarantuvat
Kantelijan suurin huoli on, että mikäli suurin osa asuntokannasta voidaan rakentaa esteelliseksi, vammaisten henkilöiden ja vanhusten oikeudet vaarantuvat, ja valinnanmahdollisuus heikkenee.
Ministeriön mukaan omakoti- ja paritalojen esteettömyysvaatimuksista on arvioitu voitavan luopua, koska asuinrakennuskannan esteettömyys ei alennu vaikka vaatimuksista luovutaan.
– Uuden asetuksen tavoitteena on, että rakennusten esteettömyysvaatimukset kohdennettaisiin tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti erityyppisiin rakennuksiin niiden käyttötarkoituksen mukaan, hallitussihteeri Mari Pensamo kertoo.
Tällä hetkellä jo tiedetään, että miljoonan esteettömän asunnon tarve tulee olemaan.
Pensamo täydentää, että yhdenvertaisuuden kannalta keskeisiä hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksia, työtiloja sekä asuntokannan kannalta keskeisiä kerrostaloasuntoja ja kerrostalojen yleisiä tiloja koskevia esteettömyysvaatimuksia täsmennettäisiin.
Asetusluonnos ja siihen liittyvä perustelumuistioluonnos olivat kirjallisella lausuntokierroksella kesä–elokuussa 2016. Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 54 lausuntoa, joiden takana ovat muun muassa vammais- ja vanhusjärjestöt sekä -liitot.
"Uudistuotannolla ei millään päästä tavoitteeseen"
Suomen asuntokanta uudistuu noin prosentin vuodessa.
– Se tarkoittaa sitä, että pelkällä uudistuotannolla ei millään päästä tavoitteeseen, vaan myös olemassa olevia asuntoja pitäisi saada muutettua esteettömimmiksi, Nordlund sanoo.
Valmiiksi esteellisten asuntojen muutostyöt tulevat lopulta kalliimmaksi kuin esteettömyyteen panostaminen jo rakennusvaiheessa. Yhtenä syynä ympäristöministeriön miljoonan esteettömän asunnon tavoitteen asettamiseen on se, että väestö ikääntyy voimakkaasti.
– Esteettömyydestä on kuitenkin hyötyä meille kaikille eri elämäntilanteissa, ei pelkästään vammaisille ihmisille, Nordlund perustelee.
– Ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Jos toimintakyky heikkenee, niin esteettömyydellekin tulee tarve. Sen takia olisi hyvä ajatella tulevaisuutta vähän tarkemmin ja ennakoida tulevia asumisen tarpeita, hän jatkaa.
Asetus on tarkoitus antaa kevään 2017 aikana.
Hallitussihteeri Mari Pensamo kertoo, että asetus on tällä hetkellä jatkovalmistelussa.
– Jatkovalmistelussa arvioidaan, miten lausuntopalaute ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisu otetaan huomioon. Asetus on tarkoitus antaa kevään 2017 aikana, Pensamo sanoo.
Muokattu 9.3.2017 kello 8:50. Lisätty tieto: Kantelun teki vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry.