Suomi on varautunut erittäin hyvin erilaisiin laajoihin terveysuhkiin, kuten esimerkiksi influenssapandemiaan ja virusten ja bakteerien kykyyn vastustaa lääkkeitä. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mielestä Suomen terveysturvallisuus on hyvä.
Asiantuntijat kiinnittävät kuitenkin arvioinnissaan huomiota tulevan sote- ja maakuntauudistuksen haasteisiin. Suomen tulisi myös saada viranomaisten lisäksi ulkopuolisia tutkijoita ja tieteentekijöitä mukaan terveysturvallisuusyhteistyöhön.
Maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijat tekivät laajaan arvioinnin Suomen kyvystä vastata erilaisiin rajat ylittäviin ihmis-, eläin- ja ympäristöterveyttä uhkaaviin tilanteisiin maaliskuun lopulla.
Konkreettiset suositukset huhtikuussa
Suomen viranomaisyhteistyö saa arviontiryhmältä kiitosta. Suomessa on toimiva lainsäädäntö ja käytännöt. Esimerkiksi kansainvälisen terveyssäännöstön vaatimukset ovat Suomessa osa kansallisia määräyksiä.
Arviontiryhmä antaa huhtikuussa kattavan raportin konkreettisista suosituksista toimenpiteiksi, joilla viranomaiset voivat kehittää terveysturvallisuutta Suomessa vielä nykyistäkin paremmin. Suositusten pohjalta laaditaan suunnitelma havaittujen puutteiden poistamiseksi.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä luovutti kehitysehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (ps.) tänään.
Suurin osa taudeista peräisin eläimistä
Kansainvälinen arvionti perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n runsas vuosi sitten käyttöön ottamaan menetelmään. Arviointi on vapaaehtoinen, ja siitä koostettu raportti on julkinen.
Runsaan vuoden kuluessa arviointi on toteutettu yli 30 maassa ja kymmenet maat ovat Suomen tavoin ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi.
Monet maat ovat sitoutuneet entistä vahvemmin edistämään terveysturvallisuutta vuosien 2014–2015 ebola- ja influenssaepidemioiden jälkeen.
Epidemia osoitti, että jokaisen maan tulisi kyetä ennaltaehkäisemään, havaitsemaan ja torjumaan rajat ylittäviä terveysuhkia riittävällä tavalla.
Suomi on sitoutunut Maailman terveysjärjestön säännöstöön, joka velvoittaa maita ehkäisemään, seuraamaan ja torjumaan uhkia, jotka voivat aiheuttaa kansainvälisen terveskriisitilanteen. Tällaisia uhkia ovat esimerksi erilaiset tartuntatauti-, kemikaali- ja säteilyuhkat.
Suurin osa tarttuvista taudeista on peräisin eläimistä. Tahallisesti levitettävien taudinaiheuttajien uhkaan varautuminen on välttämätöntä. Erilaisiin kriiseihin liittyy myös terveysuhkia.
Pohjana Suomen viranomaisten oma arvio
Kansainväliset tutkijoiden arvio perustuu Suomen viranomaisten itse tekemiin arvioihin. Suomen omaa arviota teki viiden ministeriön yhteinen työryhmä useiden kuukausien ajan.
Arvionnissa olivat mukana sosiaali- ja terveys-, puolustus- , ulko-, sisä- sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat. Itsearvioinnin aikana huomattiin, että työhön tulisi ottaa mukaan tiiviimin myös liikenne- ja viestintäministeriö.
Suomi on toiminut aktiivisesti kansainvälisen terveysturvallisuuden edistämiseksi. Suomi johtaa parhaillaan eri maita, järjestöjä, kehityspankkeja ja muita toimijoita yhteen kokoavaa JEE-Allianssia.
Yhteenliittymä tukee ulkoisten arviointien toteuttamista ja niiden perusteella tehtävien maasuunnitelmien laadintaa ja toimeenpanoa.