Hallituskausi on puolivälissä ja maanantaina hallitus kokoontuu pohtimaan, mitä jäljellä olevalla hallituskaudella vielä tullaan tekemään. Mikäli hallitus haluaa vielä saada suuria hankkeita maaliin, on tässä vaiheessa viimeiset mahdollisuudet ryhtyä toimeen.
Valtiovarainministeriö valmistelee hallitukselle talouden tilaa kuvaavat luvut, joiden pohjalta päätöksiä tehdään. Tuoreimmat luvut eivät ole julkisia, mutta ministeriön vielä helmikuussa julkaiseman katsauksen mukaan hallituksen keskeiset tavoitteet eivät tule tällä menolla toteutumaan.
Mistä puoliväliriihessä päätetään?
Riihessä hallitus etsii keinoja erityisesti työllisyysasteen nostamiseksi. Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2019 mennessä, kun viimeisimpien tietojen mukaan työllisyysaste on jumiutunut hieman alle 69 prosentin tasolle.
Muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto on varoitellut hallitusta myös säästötavoitteista lipsumisesta, mutta lisäleikkauksia tuskin riihessä nostetaan pöydälle. Useat ministerit ovat moneen kertaan vakuutelleet, että tämän hallituskauden osalta säästöpäätökset on jo tehty.
Miksi työllisyys pitää saada nousuun?
Suomessa työikäisistä ihmisistä harvempi käy töissä kuin muissa pohjoismaissa. Tämä on ongelma sen takia, että työikäisiä tarvitaan rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut niille, jotka eivät töissä käy. Lapset tarvitsevat kouluja ja vanhukset hoitoa. Suomen harmaantuessa työikäisten määrä vähentyy joka tapauksessa, minkä takia entistä useampi työikäinen pitäisi saada töihin.
Valtiovarainministeriö varoittelee, että edes hallituksen tavoittelema työllisyysaste ei tule riittämään. Työllisyysaste pitäisi rahakirstua vartioivien virkamiesten mukaan saada nousemaan jopa 80 prosenttiin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata.
Teki nykyinen hallitus mitä hyvänsä, joutuvat myös seuraavat hallitukset samojen ongelmien eteen.
Kuinka merkittävä käänne taloudessa on tapahtunut?
Taloudesta on alkuvuodesta kuulunut paljon hyviä uutisia, mikä tulee varmasti näkymään myös valtiovarainministeriön riiheen tuomissa terveisissä. Suomessa talousennusteita laativat valtiovarainministeriön lisäksi useat pankit ja muut ennustelaitokset.
Yksi viimeisimmistä ennusteista on Aktia-pankin maaliskuussa julkistama katsaus, jonka mukaan talous kasvaa Suomessa tänä ja ensi vuonna 1,4 prosentin vauhtia. Kasvua näkyy sekä palveluissa että teollisuudessa.
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman uskoo, että myös valtiovarainministeriön luvut tulevat näyttämään aiempaa valoisimmilta. Maltti on kuitenkin talousennustamisessa valttia.
– Valtiovarainministeriö on varmasti aika varovainen omassa ennusteessaan. Voi olla kohtalokasta, jos ennusteissa on liian optimistinen.
Alkuvuodesta talous on kasvanut vauhdilla, mutta Schauman uskoo, että vauhti tulee hiipumaan. Tilastokeskuksen kiirastorstaina julkistamat luvut kokonaistuotannosta kertovat yli kolmen prosentin kasvusta sekä tammikuussa että helmikuussa.
– Viime vuonnakin alkuvuosi oli todella hyvä ja sen jälkeen oli vähän rauhallisempi vaihe. Sinänsä kasvuluvut ovat maltillisen hyviä, Schauman sanoo.
Auttaako talouskasvu hallitusta pääsemään tavoitteisiinsa?
Kansantalouden purjeissa on siis myötätuulta, mutta pelkästään se ei riitä. Schaumanin arvion mukaan erityisesti hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi vielä selvästi kovempaa kasvua.
– Viime vuonna työllisyyskehitys oli plussan puolella, mutta se oli silti aivan liian pientä. Viime kuukausien aikana työllisyysluvut taas eivät ole juurikaan liikkuneet.
Viime vuonna työllisyyskehitys oli plussan puolella, mutta se oli silti aivan liian pientä.
Nyrkkisääntönä työllisyyden voi sanoa lisääntyvän merkittävästi, mikäli bruttokansantuote kasvaa reilusti yli kahden prosentin vuosivauhtia. Suomessa ongelmana on kuitenkin tällä hetkellä se, että edes talouskasvu ei lisää työpaikkoja niin paljon, kuin voisi olettaa. Tämä voi johtua siitä, että työpaikkoja on hävinnyt matalasuhdanteen aikana odotettua vähemmän, Schauman selittää.
– Työllisyysnäkökulmasta on riski, että tämän varovaisen noususuhdanteen aikana ei luoda niin paljon uusia työpaikkoja, koska moni työpaikka kuitenkin säilyi läpi matalasuhdanteen.
Aktiaa kovempaa, lähes kahden prosentin kasvua tälle vuodelle povaa finanssikonserni OP. Tästä huolimatta myöskään OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ei usko, että talouskasvusta olisi hallituksen pelastajaksi.
– Selkeästi elämme nousukautta tänä ja ensi vuonna, mutta siitä huolimatta emme ole pääsemässä niihin tavoitteisiin mitä hallitusohjelmassa asetettiin. Kyse on kuitenkin suhdanneluontoisesta elpymisestä. Ei siitä, että pidemmän aikavälin näkymä olisi olennaisesti kohentunut.
Mitä hallitus voi tehdä?
Hallituksen työkalupakissa on työllisyyden parantamiseksi useita keinoja, joista monet ovat kuitenkin poliittisesti hankalia toteuttaa. Työttömien patistaminen töihin tarjoamalla lisää keppiä, eli esimerkiksi leikkaamalla asumistukea, olisi vaikea pala erityisesti kuntavaaleissa romahtaneille perussuomalaisille.
Yksimielisyys saattaakin löytyä helpommin porkkanapuolelta, tosin rahoituksen löytäminen voi osoittautua hankalaksi.
Aktian pääekonomisti Schauman arvioi, että poliittisesti helpoin ratkaisu voisi olla työnvälitykseen panostaminen.
– Varmasti kaikki hallituspuolueet voivat asettua sen taakse, että työpaikat ja työntekijät löytäisivät toisensa paremmin.
Tietoa päätöksistä saadaan ensi viikolla. Hallituksen puoliväliriihen odotetaan loppuvan tiistaina, mutta neuvottelut voivat tarvittaessa jatkua pidempään.
Lue myös:
Hallitus varautuu leikkaamaan yritystukia, paimentamaan työttömiä ja jakamaan rahaa tutkimukseen
Analyysi: Tulos vai ulos – miksi tavoitteiden saavuttamisesta tuli Sipilän hallitukselle vaikeaa?