Ikean tontti ja Kisapuisto Lappeenrannassa ovat nousseet Etelä-Karjalan maakunta-areenan ykköspaikkavaihtoehdoiksi.
Juuri valmistuneessa esiselvityksessä tarkasteltiin hallille 12 eri paikkavaihtoehtoa Lappeenrannassa.
Ikean tontin etuna on selvityksen mukaan se, että siitä hyötyisivät sekä maakunta-areena että alueelle mahdollisesti tulevat kaupalliset palvelut. Alue on maakunnallisesti katsottuna keskeisellä paikalla ja helposti tavoitettavissa.
Sen sijaan lappeenrantalaisten seurojen, koulujen ja urheiluakatemian kannalta sijainti ei selvityksen mukaan ole ihanteellinen.
Maakunta-areenan sijoittaminen Kisapuistoon vahvistaisi alueen liikuntatarjontaa. Kisapuistoon ei kuitenkaan mahtuisi erillistä areenarakennusta vaan maakunta-areena sijoittuisi maan alle jäähallin alapuolelle.
– Kisapuisto edellyttäisi uusia liikennejärjestelyjä niin, että rautatien alitse tulisi kevyelle liikenteelle ja autoille uusi kulkuyhteys Harapaisesta Kisapuiston alueelle, esiselvitystä vetäneen ohjausryhmän puheenjohtaja Ari Torniainen lisää.
Muina sijoituspaikkavaihtoehtoina tarkasteltiin lentokentän länsipäätä, Huhtiniemeä, maasotakoulun aluetta, lentokentän eteläpuolta, lentokentän itäpäätä, rautatieaseman seutua, Harapaista, urheilutalon aluetta, Armilaa sekä Airikanpuistoa Hyrymäessä.
Kolme erilaista areenaratkaisua
Esiselvityksessä tutkittiin kolmea erilaista areenaratkaisua. Niissä kaikissa olisi tilat yleisurheilulle, joka tarvitsee kipeimmin uusia harjoitustiloja maakunnassa.
Areenaan tulisi tilaa myös muille lajeille. Lisäksi sitä voitaisiin käyttää suurten yleisötapahtumien järjestämiseen.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa maakunta-areenaan tulisi yleisurheiluliiton suosittelema 200-metrinen juoksurata. Haluttaessa osan areenasta voi peittää rullattavalla tekonurmella, jolloin jalkapalloa voi harjoitella vajaakokoisella kentällä. Sen kustannusarvio on 20-25 miljoonaa euroa.
Toinen areena-vaihtoehto on suurempi. Siihen tulisi noin 330-metrinen juoksurata sekä sen sisään täysimittainen jalkapallo- tai pesäpallokenttä. Kustannusarvio on 27-32 miljoonaa euroa.
Esiselvitystyön aikana kuitenkin selvisi, että jalkapalloilijoiden harjoitusolosuhteet ovat parantuneet Etelä-Karjalassa viime vuosina Lappeenrannan Skinnarilaan sekä Imatran Ukonniemeen rakennettujen yksityisten hallien ansiosta.
– Jalkapalloilijoilla ei ole niin akuuttia tilannetta. Suurimmat akuutit harjoitusolosuhteiden parannustarpeet on yleisurheilijoilla, Torniainen toteaa.
Kolmas areena-vaihtoehto olisi Kisapuistoon tuleva jäähallin ja monitoimiareenan yhdistelmä. Tällöin monitoimitilaan tulevan juoksuradan pituus olisi 200 metriä. Tämä olisi selkeästi kallein ratkaisu. Kustannusarvio on 50-55 miljoonaa euroa. Jäähallin osuus olisi noin 30 miljoonaa euroa.
Suurimmat akuutit harjoitusolosuhteiden parannustarpeet on yleisurheilijoilla
– Jos nykyinen jäähalli osoittautuu kuntokartoituksessa sellaiseksi, ettei sitä ole järkevä korjata niin tämä vaihtoehto voisi tulla kyseeseen, Torniainen pohtii.
Nykyisen jäähallin kuntoselvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä.
Kuntien halu osallistua selvitykseen seuraavaksi
Maakunta-areenaa koskevan esiselvityksen laati Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy Etelä-Karjalan liiton aloitteesta. Selvitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle kaikkiin maakunnan kuntiin.
– Kaikki kunnat voivat sanoa mielipiteensä siitä, onko areena tarpeellinen, Torniainen sanoo.
Kunnat voivat lausua mielipiteensä myös areenan toteutusmallista sekä rahoituksesta. Kantaa odoteaan myös jatkosuunnittelun käynnistämisestä.
Suurin vastuu jatkosuunnittelusta on tulossa Lappeenrannalle.
Kaikki kunnat voivat sanoa mielipiteensä siitä, onko areena tarpeellinen
Torniaisen mielestä Etelä-Karjala tarvitsee maakunta-areenan muodossa tai toisessa.
– Se ei ole pelkästään urheilulle, se on myös elinkeinoelämälle ja kunnille tärkeä. Se on myös parantaa ihmisten liikuntamahdollisuuksia, Torniainen summaa.
Torniainen toivoo, että kunnat antaisivat areenasta lausuntonsa ensi syksyyn mennessä.
Tarkemmin selvitykseen voi perehtyä Etelä-Karjalan liiton nettisivuilla.