Meriroskis kerää muovijätteet talteen – Sinäkin voit auttaa merta selviytymään

Helsingin edustalle asennettu vedessä kelluva roskis imee muoviroskaa. Tutkija muistuttaa, että kaikki mereen päätyvä muovi on lähtöisin ihmisiltä. Lue vinkit jätteen vähentämiseksi.

Muovijäte
Seabinin toimitusjohtaja Pete Ceglinski kantaa meriroskista Helsingissä.
Seabinin toimitusjohtaja Pete Ceglinski kantaa meriroskista Helsingissä.Seabin

Meriin päätyvä muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, josta myös Itämeri kärsii. Helsinki etsii ratkaisua rantojen roskaantumista vastaan uusien vedessä kelluvien meriroskisten avulla. Ne imevät muovipussit ja -pullot, tupakantumpit ja muut jätteet sisuksiinsa.

Australialaisen start up -yrityksen Seabinin kehittämä meriroskis asennettiin tänään tiistaina Kaivopuiston edustalle Uunisaaren laituriin.

Seabinin toimitusjohtaja Pete Ceglinski ja hänen yhtiökumppaninsa harrastavat surffausta ja purjehdusta, joten he halusivat kehittää tuotteen, joka auttaisi pitämään rannat siistinä.

– Meriroskis imee vettä sisäänsä ja pumppaa sen pohjasta ulos. Keskellä on filtteri, johon isot ja pienet roskat jäävät kiinni. Se imee myös pieniä määriä öljyä ja pesuainejäämiä, Ceglinski sanoo.

Helsinki on neljäs kaupunki, joka saa meriroskiksen. Aiemmin niitä on asennettu Etelä-Ranskan La Grande Motteen, Montenegron Porto Montenegroon ja Espanjan Baleaareille Port Adrianoon. Helsinkiin saatiin kuitenkin kaikkein uusi malli.

– Teimme siitä mahdollisimman yksinkertaisen ja tehokkaan. Se on kokonaan valmistettu kierrätysmateriaalista ja sillä on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki.

Helsingin luonnon rantojen roskaisuus yllättää

Helsingin ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Jari-Pekka Pääkkösen mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka paljon Itämeressä on muovijätettä, mutta sitä löytyy kaikkialta Helsingin edustalta, ja paljon.

– Meillä ei ole isoja muovijätelauttoja, kuten valtamerissä, kun ei ole sellaisia merivirtoja, mutta täällä roskaa on enemmänkin piilossa pinnan alla.

Viimeisin selvitys (siirryt toiseen palveluun) pääkaupungin rantojen roskaisuudesta on tehty vuonna 2015. Yllättävin tulos oli se, että Itä-Helsingissä sijaitsevan Uutelan ulkoilualueen edustalta jätettä löytyi jopa enemmän kuin kantakaupungin alueen tutkimuspisteistä.

Meriroskis vedessä
Meriroskis Uunisaaren laiturissa.Markku Haavisto / Yle

– Eniten roskaa oli uimarannan ja luonnonsuojelualueen vieressä, mutta kyllä sitä löytyy koko Helsingin rantavyöhykkeeltä, ja ihmisiltä sitä sinne päätyy. Lasia, rakennusjätettä, kertakäyttögrillejä, pulloja ja pakkausjätettä. Kaikkea, mitä nyt vaan ihmiset voisivat roskiin laittaa, niin sitä kyllä merestä löytyy, Pääkkönen sanoo.

Helsingin rantavesistöistä löytyy myös rakennustyömailla käytettyä impulssiletkua. Rantarakentamisen ja täyttömaiden myötä muoviletkun palasia on päätynyt mereen. Nykyään ongelma on saatu aisoihin valvonnalla, mutta kerran mereen päätynyt muoviroska pysyy siellä pitkään.

Kotitalouksista päätyy mikromuovia mereen

Meri ei roskaannu pelkästään piittaamattomien retkeilijöiden vuoksi vaan myös laajemmin kotitalouksien normaalin elämän seurauksena.

– Nykyään vaatteet valmistetaan keinokuiduista ja pesujen yhteydessä niistä irtoaa kuituja. Ne ovat mikroroskaa ja menevät pesuvesien mukana viemäriverkkoon ja sitä kautta jäteveden puhdistamolle, mutta pieni osa pääsee aina läpi puhdistusprosessista ja päätyy vesiympäristöön, Pääkkönen sanoo.

Pääkkösen mukaan tekniset urheiluvaatteet, sään kestävät kuorikankaat ja erityisesti fleece-vaatteet ovat ongelmallisia ympäristön suhteen. Myös joissakin valkaisevissa hammastahnoissa ja kosmetiikassa voi olla muoviperäisiä hiukkasia.

– Mitä paremmin hammastahna valkaisee, sitä enemmän siinä on hiovia aineita. Yleensä ne ovat pieniä muovipartikkeleita. Kun kaikki ihmiset pesevät hampaitaan, yllättävän suuri määrä hiukkasia päätyy sinne jätevedenpuhdistamolle ja sitä kautta edelleen ympäristöön.

"Muovi on yksi hienoimmista ja huonoimmista keksinnöistä, joita ihminen on tehnyt"

Helsingissä kokeillaan seuraavan kolmen kuukauden aikana kahta meriroskista. Kokeilun aikana kerätään tietoa, millaista roskaa mereen päätyy. Tämän jälkeen harkitaan, hankitaanko meriroskiksia lisää.

– Tämä on uraa uurtava projekti, koska aiemmin meillä ei ole ollut hirveästi keinoja kerätä merestä muoviroskaa. Tiedon hankkiminen on sen vuoksi tärkeää, että voidaan miettiä, miten roskaantumista voidaan ehkäistä, sanoo kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (Vihr.).

Helsingin meriroskikset on lahjoittanut Wärtsilä, joka tukee Seabiniä kehitystyössä. Wärtsilä pohtii myös uusia tapoja muovijätteen hyödyntämiseen.

– Olemme tutkineet muovijätteen hyödyntämistä polttoaineina voimaloissa. Siitä on mahdollista tehdä nestemäistä polttoaineitta pyrolyysin ja muiden menetelmien kautta. Mutta ensisijaisesti pitää estää muovijätteen päätyminen mereen, ja viimeinen keino on hyödyntää sitä energiana ja kierrättää se, sanoo teknologiajohtaja Ilari Kallio.

Pete Ceglinski
Seabinin toimitusjohtaja Pete Ceglinski.Antti Kolppo / Yle

Muovijätteen ongelma on se, ettei se hajoa. Meressä muoviroskat jauhautuvat yhä pienemmiksi hiukkasiksi ja päätyvät ravintoketjun kautta eläimiin.

– Muovi on yksi hienoimmista ja huonoimmista keksinnöistä, joita ihminen on tehnyt, sanoo Pete Ceglinski.