Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yle Uutisten laatima kartta osoittaa havainnollisesti, miten ikääntyvän väestön osuus on saavuttamassa pääkaupunkiseudun nuorten määrää.
Kun 1960-luvun alussa Helsingissä oli vielä melkein kolmasosa väestä alle 19-vuotiaita ja vain runsas 8 prosenttia yli 65-vuotiaita, niin viime vuonna nuoria oli enää runsas 18 prosenttia ja vanhoja jo 16 prosenttia.
Väki vanhenee eniten Helsingin kantakaupungissa ja vanhoissa lähiöissä, joissa asuntokanta on pientä. Ikärakennetta nuorentavia lapsiperheitä taas kiinnostavat uusiin lähiöihin rakennettavat isommat asunnot.
Helsingin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori toteaa kuitenkin, että viime vuosikymmenen lopulla on kantakaupungissakin tapahtunut käänne, jonka jälkeen esimerkiksi Kalliossa lapsiperheiden määrä on alkanut reippaasti kasvaa.
Vanhojen lähilöiden joukossa on myös sellaisia, joissa nuorten suhteellinen osuus on saatu uudelleen nousuun. Osittain tämä on tapahtunut sukupolvenvaihdoksen kautta, mutta siihen on pyritty myös täydennysrakentamisen avulla.
– Oikeastaan kaikki nämä vanhat alueet, niin kyllä sinne myös uutta rakennetaan. Voi olla, että se muuttaa jonkin verran väestörakennetta sillä tavalla, että tulee näitä nuoria perheitä sekaan, sanoo Vuori.
Vuori muistuttaa, että kaupungin tavoitteena on säilyttää asuinalueet väestörakenteeltaan monipuolisina, mikä edistää myös palveluiden säilymistä.
Nurmijärvi-ilmiön kuihtuminen kasvattaa Helsinkiä
Helsingin väkiluku on lähtenyt vuoden 2005 jälkeen kovaan kasvuun ja muuttotappio naapurikuntiin on supistunut lähes olemattomiin.
Siihen on monia syitä, mutta esimerkiksi nuoria ei enää kiinnosta omakotitalon ostaminen kauempaa Helsingistä samaan tapaan kuin aikaisemmin, sanoo Vuori.
Mielenkiintoista on, että samaan aikaan, kun Helsinki on vanhentunut, on Tukholman lähiöissä kehitys ollut päinvastainen ja ne ovat lähes kauttaaltaan nuorentuneet keski-iältään.
Vuoren mukaan asiaa selittää se, että Tukholma kasvaa selvästi nopeammin kuin Helsinki. Kun Helsingin väkiluvun kasvu on nyt noin 1,5 prosenttia vuodessa, niin Tukholma menee yli 2 prosentin vauhdissa. Ja muuttajat ovat kummassakin tapauksessa pääosin nuorta väkeä.
Ruotsin suurissa kaupungeissa nuorten määrän kasvua selittää niihin keskittyvä voimakas maahanmuutto.
Ruotsissa ei myöskään ole samanlaista suurten ikäluokkien piikkiä, mikä nyt näkyy eläkeläisten suurena määränä väestörakenteessa eri puolilla Suomea, myös Helsingissä, sanoo Vuori.