Potilas saapuu leikkauspäivän aamuna Kuopion yliopistollisen sairaalan uuteen yksikköön Kaarisairaalaan. Melkeinpä matkustajalaivaa muistuttavassa sisääntuloaulassa ei ole entiseen tapaan ilmoittautumistiskiä, vaan potilas kävelee automaatille ja ilmoittautuu leikkaukseen itse.
Itte-automaattiin kirjaudutaan Kela-kortilla ja tarvittavat ohjeet ilmestyvät laitteen ruudulle. Automaatti antaa ohjeita esimerkiksi siitä, mihin potilaan tulee seuraavaksi mennä. Siihen on ohjelmoitu potilaan tarpeet ja leikkaustiedot. KYSillä uskotaan, että uusi teknologia otetaan hyvin vastaan.
– Älykkäästä teknologiasta on hyviä kokemuksia jo muualta Suomesta. En usko, että muutos on kovin iso tämän päivän maailmassa, pohtii kliinisten hoitopalvelujen palvelualuejohtaja Leena Setälä.
Suurin osa potilaista tulee leikkaukseen suoraan kotoa tai potilashotellista leikkauspäivänä. Leikkausta valmistelevat toimenpiteet on tehty jo aiemmin poliklinikkakäynneillä tai puhelinkontakteilla. KYSin tavoitteena on, että 85 prosenttia leikkauspotilaista saapuu sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Näistä yli kolmannes pääsee kotiin jo samana iltana.
Yöksi jäävistä noin kolmannes kotiutuu aamulla heräämöstä, muut menevät toipumaan teholle tai vuodeosastolle.
– Me halutaan kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja monille oma sänky on sairaalasänkyä parempi vaihtoehto. Leikkausprosessi on uudistettu siten, että emme vie potilaan omaa aikaa ellei siihen ole hyvää perustetta.
Toinen automaatti odottaa yläkerrassa
Kun ilmoittautumisautomaatilta saadaan tarvittavat tiedot, on aika siirtyä rakennuksen kolmanteen kerrokseen, jossa leikkaussalit sijaitsevat. Kerroksen aulassa on odottamassa uusi automaatti.
Emme vie potilaan omaa aikaa ellei siihen ole hyvää perustetta.
Potilas ilmoittautuu, jotta sairaala saa tiedon hänen saapumisestaan leikkausyksikköön. Automaatti antaa lisää ohjeita. Potilas voidaan ohjata esimerkiksi verinäytteenottoon tai röntgenkuvauksiin. Suuri osa ohjataan suoraan pukuhuoneille. Tässä vaiheessa mukaan tulee hoitaja, joka näyttää tien vaatteiden vaihtopisteeseen.
– Vaikka uudessa toimintatavassa ei hoitaja ole esimerkiksi sängyn vierellä neuvomassa, uskon että potilaat osaavat syödä ja juoda oikein, pukeutua ja ottaa lääkkeen. Täysin itsenäisesti asioita ei tarvitse hoitaa, sillä meillä annetaan kyllä alustavat ohjeet leikkauspäätöshetkellä ja hoidon suunnittelija ottaa puhelimella yhteyttä ja vielä ennen tuloaamua hoitaja soittaa leikkausyksiköstä, Leena Setälä kertoo.
KYSin tavoitteena onkin hoitaa jatkossa kaikki leikkauksen valmistelut jo ennakkoon niin, että leikkauspäivänä tarvittavat toimet tehdään ripeästi.
Leikkaussaliin kävellään omin jaloin
Pukuhuoneessa omat vaatteet jätetään kaappiin ja pukeudutaan sairaalavaatteisiin. Seinällä oleva kyltti kuvaa, mistä vaatteet löytyvät ja miten paita ja sukat puetaan päälle. Omat tavarat ja vaatteet jätetään lukkojen taakse ja siirrytään takaisin aulaan.
Lääkäri ja hoitaja pyytävät potilaat vuorollaan haastatteluun pieniin huoneisiin. Haastattelussa käydään läpi viime hetken jutut ennen leikkausta. Leikkaava lääkäri esimerkiksi tarkistaa tiedot koneelta ja varmistaa, ettei mitään uutta ole ilmennyt potilaan voinnissa ja myös leikkauskohta merkataan.
Kaarisairaalassa on yhteensä 26 leikkaussalia ja niihin siirrytään hoitajan kanssa. Leikkaussaliin kävellään mahdollisuuksien mukaan omin jaloin. Paaripotilaille on oma odotustila sivummalla, mutta muut potilaat odottavat pääaulassa.
– Lähtökohta on, että jos pystyt kävelemään leikkaussaliin niin ei ole mitään tarvetta heittäytyä pitkäkseen. Matka leikkaussaliin on tässä aika lyhyt, Setälä sanoo.
Leikkaussalista buffet-pöydän ääreen
Leikkaussalissa loput leikkaustiimistä ottaa potilaan vastaan. Potilas asettautuu leikkauspöydälle ja valmistelut kuten nukutus tai puudutus tehdään. Kun leikkausvalmistelut on tehty, kirurgi tulee paikalle.
Sairaalassa valmistaudutaan jo seuraavaan leikkaukseen, kun edellinen on vielä kesken. Keskusvalvomossa nähdään leikkaussaleihin ja seurataan koko ajan, missä vaiheessa mikäkin leikkaus on menossa. Seuraava potilas voidaan kutsua valmisteluhuoneeseen ja tehdä tarvittavia puudutuksia edellisen ollessa vielä leikkaushuoneessa.
Leikattu potilas kuljetetaan sängyllä ensimmäisen vaiheen heräämöön. Käytävälle on asetettu monitoreja, joista henkilökunta näkee suoraan, mihin huoneeseen potilaat viedään kustakin leikkaussalista.
Ensimmäisen vaiheen heräämössä potilaan elintoimintoja ja verenpainetta tarkkaillaan ja annetaan tarvittaessa lääkitystä. Jos potilas on ollut isossa leikkauksessa, hänet viedään vuodeosastolle toipumaan. Muussa tapauksessa matka jatkuu toisen vaiheen heräämöön.
Noin puolet suoraan kotoa tulleista potilaista pääsee jo samana iltana kotiin. Heidän leikkauspäivänsä päättyy toiseen heräämöön eli olohuoneeseen, jossa on buffet-tarjoilu, lepotuoleja, lehtiä ja televisio. Lisäksi potilaat voivat jakaa kokemuksia toisten leikkauksesta tulleiden kanssa.
Leena Setälä vakuuttaa, että hoidon tehostumisesta huolimatta potilasturvallisuus on edelleen ehdottomasti tärkeimmässä roolissa.
– Kaiken suunnittelun kulmakivi on alusta asti ollut se, että potilas on kaiken keskiössä. Potilaan edun ja turvallisuuden on mentävä kaiken toiminnan edellä.
Uusi Kaarisairaala otetaan käyttöön toukokuun lopulla. Tarinan sairaalan leikkaustoiminta siirtyy Kaarisairaalaan elokuussa 2015. KYSissä tehdään vuosittain yli 21 000 leikkausta.