Helsingin yliopistossa tänään tarkastettava Minna Kelhän väitöstutkimus etsi näkökulmia hyvin nuorena ja varttuneella iällä äidiksi tulemiseen. Kelhä haastatteli 24 äitiä, joista nuorilla oli varsin erilaiset näkemykset esimerkiksi toimeentulosta kuin varttuneilla. Ikä ei kuitenkaan vaikuttanut mielipiteeseen työurasta tai kotiäitiydestä.
- Osa nuorista äideistä sanoi haluavansa opiskella ja käydä töissä melko nopeasti, jatkaa oman elämänsä suunnittelua. Jotkut varttuneet äidit olivat sitä mieltä, että kun työura on ollut pitkä, he mielellään ovat kotona ja hengähtävät kolme vuotta. Siinä ei ollut selkeää jakoa nuoriin ja varttuneisiin äiteihin, Kelhä kertoo.
Kelhän mukaan yksi tärkeimpiä tuloksia oli erilainen suhtautuminen rahaan ja toimeentuloon.
- Tulee selvästi esiin, että suurimmalle osalle nuorista äideistä yhteiskunnan tarjoamat tuet ovat käytännössä koko toimeentulo. Varttuneet äidit taas puhuivat siitä niin, että onhan se hyvä taskuraha. Heille tulonlähteet ovat aivan muualla, Kelhä sanoo.
- Poliittisessa keskustelussa puhutaan kotihoidon tuesta usein sillä tavalla kuin se olisi sama raha kaikille äideille tai että sen merkitys olisi samanlainen kaikille äideille.
Töissä käytiin lapsen parhaaksi
Kelhä piti yllättävänä sitä, että työssäkäyvät äidit puhuivat ansiotyössä käymisestä vain vähän taloudellisena pakkona. Moni perusteli sitä lapsen parhaaksi tehtynä valintana.
- Vaikka varttuneet äidit sanoivat, että heille on oman jaksamisen kannalta tärkeää käydä töissä ja saada älyllisesti haastavaa toimintaa, kuitenkin se tuotiin esiin lapsen parhaan kautta. Vain osa sanoi, että pakkohan on käydä töissä ja saada rahaa.
Noin 40-vuotiaana esikoisensa saaneista osa perusteli lykkääntymistä taloudellisella epävarmuudella, osa epävarmuudella lapsen kanssa pärjäämisestä tai sopivasta kumppanista. Osa olisi hankkinut lapsen aiemmin, jos olosuhteet olisivat olleet toiset. Varttuneet äidit kytkivät äitiyden vahvasti opintojen jälkeiseen elämään, vakinaiseen työhön ja ydinperheeseen. Heidän mielestään paras ikä saada esikoinen oli noin 30 vuotta.
Nuorten naisten äitiys näyttäytyi tutkimuksessa enimmäkseen myönteisenä. Äitiys oli nuorille osa aikuistumista, eikä riippunut elintasosta tai koulutuksesta. Lasten hankkimisen lykkääminen yhdistettiin uran asettamiseen perheen edelle. Nuoret mainitsivat äidiksitulon ihanneiäksi noin 20 vuotta.