Huumetaustaisten äitien tukemisesta ja äiti-vauvapsykoterapiaryhmistä on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan saatu hyviä kokemuksia.
- Usein väitetään, että näitä äitejä on vaikea auttaa ja sitouttaa. Meillä on ollut ihan päinvastainen ongelma. Äidit ovat sanoneet, että älkää jättäkö meitä liian aikaisin, kertoo lastenpsykiatri Ritva Belt.
Beltin väitöstutkimuksessa mukana olleista äideistä valtaosa kävikin hoidon loppuun.
Mitä pienempi lapsi, sitä tuhoisammin äidin päihteiden käyttö vaikuttaa lapsen kehitykseen. Varhaisen tukemisen tavoitteena on estää äidin turvattomuuden ja hänen traumaattisten kokemustensa siirtyminen lapsen kannettavaksi.
- Näillä äideillä on yleensä rankka perhetausta. Heidän vanhemmillaan ja isovanhemmillaankin on saattanut olla vakavia päihdeongelmia. Kierteen katkaisu on mahdollista, mutta siihen äidit tarvitsevat yksilöllisesti suunniteltua ja pitkäaikaista tukea.
Päiväperhosta ilmaa siipien alle
Tampere on ensimmäisenä kaupunkina Suomessa perustanut riskiperheille oman kuntoustuskeskuksen, Päiväperhon. Päiväperhon suojissa kokoontuvat myös Tampereen äiti-vauvaterapiaryhmät.
Ryhmätapaamiset alkavat äidin loppuraskauden aikana ja jatkuvat vielä muutaman kuukauden lapsen syntymän jälkeen. Tapaamisia on yhteensä parikymmentä ja yhdessä ryhmässä on mukana 3-4 äiti-vauvaparia.
- Minulla on ryhmästä vain positiivisia kokemuksia, kiittää pienen pojan äiti.
Äiti-vauvaryhmä antoi ilmaa siipien alle.
- Meistä tuli ryhmän äitien kanssa tosi läheisiä ja aina kun sinne ryhmään meni, tuntui kuin olisi riisunut raskaan repun selästään. Pystyimme ryhmässä jakamaan vaikeimmatkin asiat.
- Äiti-vauvaryhmä antoi ilmaa siipien alle. Opin, että päihteet ja lapset eivät kuulu yhteen.
Ritva Beltin mukaan äitien täytyy tosissaan haluta raitistua.
- Kun pidempään seuraa näitä äitejä ja lapsia, niin sen kyllä huomaa, että parhaiten pärjäävät ne, jotka tajuavat, että päihteillä ei voi leikkiä.
Pirstaleinen hoito ei tue päihdeäitejä
- Nämä äidit ja perheet kuuluvat siihen asiakasryhmään, joka kärsii aivan erityisesti pirstaleisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, tietää Ritva Belt.
Hoitoon pääsy vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. Osa hoitoa tarvitsevista jää myös tunnistamatta.
- Alkoholin kanssa ongelmiin ajautuneet äidit eivät aina kerro vaikeuksistaan neuvolassa. Päihdeongelma on edelleenkin niin salattava ja hävettävä asia, ettei sitä neuvolakäynneillä välttämättä huomata.
Päihdeäitien pakkohoito saattaa Ritva Beltin mielestä olla joskus äärimmäisissä tilanteissa tarpeen ja jotkut terapiaryhmissä käyneet äiditkin sitä kannattavat. Hän korostaa kuitenkin vapaaehtoista hoidon ja pitkäaikaisten hoitosuhteiden tärkeyttä.
- Läheskään kaikki halukkaat eivät pääse edes vapaaehtoiseen hoitoon.