Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan toiset turvapaikanhakijat kertovat, että kyse on vajaasta kymmenestä Irakin kurdinuoresta.
Häiritsevä käyttäytyminen on koettu ahdisteluna ja se on kohdistunut niin syntyperäisiin suomalaisiin kuin Rovaniemellä jo vuosia asuneisiin maahanmuuttajiin.
- Meille on tullut syksystä lähtien ilmoituksia tänne vastaanottokeskukseen, että muutamat vastaanottokeskuksen nuoret miehet ovat huudelleet nuorten tyttöjen perään lähinnä kauppakeskus Revontulessa tai lähteneet seuraamaan tyttöjä ravintolasta, Lauhamaa kertoo.
Lauhamaan mukaan ilmoituksia häiriötä aiheuttaneista nuorista miehistä on tullut kymmenkunta. Valtaosa nyt vastaanottokeskukseen tulleista noin 80 uudesta tulijasta on myös närkästynyt nuorten toiminnasta.
- Muita harmittaa se, että kaikki ovat vaarassa leimaantua muutaman käyttäytymisen takia, Lauhamaa kertoo.
Rovaniemen maahanmuuttajayhteisö närkästynyt
Kurdinuorten häirintä on kohdistunut myös Rovaniemellä jo kauemmin asuneisiin maahanmuuttajanaisiin. Naisten mielipahan lisäksi yhteisön jäsenet ovat myös laajemmin huolissaan leimaantumisesta.
Neljäkymmentä vuotta Suomessa asunut ja viimeiset kymmenen vuotta Lapin keskussairaalassa syöpälääkärinä toiminut dosentti Abdel Maiche uskoo, että kyse on kulttuurieroista ja tiedon puutteesta.
- Täytyy muistaa, että he ovat nuoria eli suurin piirtein lapsia. Jos katsotaan niitä olosuhteita, josta nämä nuoret ovat tulleet ja kasvaneet, niin elintavat ovat erilaiset. Tyttöihin ei kosketa, heitä ei lähestytä ja jos tyttö kiinnostaa poikaa, niin silloin hän puhuu ensiksi tytön perheelle. Lopulta perheet sopivat asiasta keskenään, jonka jälkeen tyttö ja poika voivat vasta tavata ja ehkä mennä naimisiin, Maiche kertoo.
Maichen mukaan nyt Rovaniemelle tulleet kurdinuoret ovat suuren kulttuurimuutoksen edessä.
- He ovat tulleet suoraan vuoristosta moderniin kaupunkiin nimeltä Rovaniemi. He näkevät, että kaupungissa on nuoria kauniita tyttöjä, jotka hymyilevät takaisin, kun heille hymyillään. Tälläiset suomalaiselle kulttuurille ominaiset signaalit on nyt ymmärretty ehkä väärin. Luulen, ettei kukaan ole sanonut heille suoraan, että mikä on oikea ja mikä väärä tapa toimina lähestyttäessä paikallisia kanssaihmisiä, Maiche arvelee.
Avain löytyy maalaisjärjestä
Algeriassa syntynyt Maiche muistaa kuinka hän muuttaessaan Suomeen, silloin jo valmiina lääkärinä, osallistui lääketieteelliselle sopeutumiskurssille, jossa käytiin läpi suomalaisen lääketieteen erityispiirteitä.
- Osallistuin kurssille siksi, että lääketieteessäkin tavat ja käytännöt ovat erilaisia eri maissa. Näille nuorille pitäisi järjestää sopeutumiskurssi, jossa selitetään miten tässä maassa eletään. Jos selitys ja kasvatus ei riitä niin lopulta on olemassa Suomen laki. Aivan samalla tavoin kuin suomalaisille nuorille, Maiche tarkentaa.
Maichen mukaan tässäkin tapauksessa kasvatusperiaatteet ovat universaalit.
- Jos suomalainen nuori tappelee, remuaa ja pissii kadulle humalassa, niin sitä pidetään epänormaalina käyttäytymisenä ja siihen puututaan. Tässä kurdinuorten tapauksessa pätee aivan samat keinot, Maiche pohtii.
Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan viime viikolla järjestettiin ensimmäinen infotilaisuus noin 110 turvapaikan hakijalle. Sopeuttamistoiminta jatkuu Lauhamaan mukaan säännöllisinä pienryhmien keskusteluina vastaanottokeskuksessa.