Ranskalainen filosofi Bernard Henri-Levy twiittasi perjantai-illan jälkeen, että tammikuun isku satiirilehti Charlie Hebdoa vastaan oli symbolinen, mutta nyt on meneillään sota. Filosofi Henri-Levy on vähintäänkin oikeassa.
Charlie Hebdon kohdalla kärki oli läntisessä määritelmässä sananvapaudesta, toki samalla haluttiin kyseenalaistaa koko ranskalainen ja läntinen demokratia- ja vapauskäsitys.
Kuitenkin Charlie Hebdon (ja kosher-kauppaiskun) jälkihoidossa saattoi vielä keskittyä sananvapauden, uskontojen ja kulttuurien erojen setvintään.
Nyt perjantai-iltana Isisin silmitön ja raakalaismainen terrori näytti halunsa tuhota kaikki vapauden, veljeyden, tasa-arvoisuuden - ja ihmisyyden periaatteet.
Perjantai-iltana kohteena oli inhimillinen halu ja tarve kokea yhdessä. Nuori ilon ja hyvän jakaminen valikoitui kieroutuneen Isis-ideologian viholliseksi. Viesti on selvä.
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman sanoin kyseessä oli ”isku koko ihmiskuntaa ja sen universaaleja arvoja kohtaan”.
13. päivä ja perjantai marraskuussa 2015 tullee jäämään myös koko Euroopalle käänteentekeväksi hetkeksi, sillä Euroopan muut ongelmat ovat heikentäneet maanosan kykyä ratkoa kriisejään ja konfliktejaan.
Isku Charlie Hebdo-lehteen vei Ranskalta viattomuuden, mutta perjantai-ilta vioitti Ranskan omakuvaa.
Suuren vallankumouksensa periaatteilta ponnistavalle Ranskalle iskut olivat siksi omaa luokkaansa. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon tahriminen vereen ja ihmisoikeuksien täydellinen raiskaaminen viiltää ranskalaisuutta syvältä.
Sosiaalisessa mediassa Ranskan tilaa kuvaamaan ilmestyi itkevä Marianne, ranskalaisen tasavaltalaisuuden symboli. Siis kun terroristit iskivät nyt nuoria ja muita tavallisia kansalaisia vastaan, niin he viestivät iskevänsä koko tasavaltalaisuutta vastaan.
Tasavaltalainen Ranska reagoi. Presidentti François Hollande asetti koko maan hätätilaan, viimeksi näin tapahtui yli 50 vuotta sitten. Maassa on kolmen päivän suruaika, kansalliskokous on suruliputettu ja parlamentin tienoo muistuttaa sotatilasta – seinänvierustat ovat täynnä sotilaita.
Maanantaina kokoontuu niin kutsuttu Versaillesin kongressi eli kansalliskokouksen molemmat kamarit.
Nyt vedotaan yhtenäisyyteen. Yhteisen Ranskan ja yhteisen ranskalaisuuden nimissä eriseuraisuus halutaan syrjään. Lähipäivinä näin varmasti käykin. Irtiottoja vältetään.
Kaunis osoitus tästä nähtiin heti perjantai-iltana, kun Ranskan ja Saksan välisestä jalkapallo-ottelusta metroon pakkautuvat katsojat alkoivat spontaanisti laulaa Marseljeesia.
Ranskassa pidetään aluevaalit joulukuussa. Nyt pidetään kampanjoinnissa taukoa, mutta voinee odottaa, että maahanmuutto, terrorismi ja turvallisuus muodostavat loppumetreillä yhden kiivaasti kiistellyn asiakokonaisuuden.
Tuossa tuoksinassa yhtenäisyys repeää ja syytökset sinkoilevat. Mariannelta saattaa vierähtää vielä muutama kyynel lisää.
Sampo Vaarakallio, Yle, Pariisi