Miltä Britannia näyttäisi, jos se katkaisisi saarta ja muuta Eurooppaa yhdistävän sopimuksen? Tätä britit miettivät, kun he äänestävät uudelleen Britannian EU-jäsenyydestä – mahdollisesti jo muutaman kuukauden päästä.
Jotta britit jäisivät unioniin, pääministeri David Cameron yrittää tehdä EU:sta paremman. Britannian pääministeri Cameron puolusti tuoreeltaan muulta Euroopalta lypsämäänsä sopimusluonnosta. Työmiehen elkein, ilman pikkutakkia.
– Jos muutokset saadaan läpi, olisin valmis kampanjoimaan kyllä-äänestystuloksen puolesta, Cameron sanoi kotiyleisölle.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin esityksessä on asiat, joita Cameron on toivonut: siinä taataan Britannian neuvottelema erityisasema EU:ssa ja myönnytään tekemään poikkeuksia, joissa muista EU-maista tulevat työntekijät asetetaan eri asemaan kuin oman maan kansalaiset. Nyt kyse on siitä, hyväksyvätkö kaikki EU-maat Tuskin esityksen ja riittääkö se briteille.
Jos sopimus hyväksytään, briteillä olisi jatkossa mustaa valkoisella ja jotain mihin vedota hankalissa tilanteissa. Vielä se on kuitenkin vasta esitys. EU-maiden johtajat päättävät siitä kahden viikon päästä.
Britit kokevat joutuneensa ylivoimaiseen tilanteeseen, kun maahan muuttaa jatkuvasti lisää vierastyöläisiä muista EU-maista. Myös EU-komissio myöntää, että tilanne on poikkeuksellinen. Britanniassa on paljon matalapalkkaisia työntekijöitä, joiden palkka ei riitä elämiseen. Heidän tuloistaan osa muodostuu sosiaalituista.
Siksi Tusk esittää, että muiden maiden kansalaisten työhön perustuvaa sosiaaliturvaa voisi leikata määräajaksi. Asia on vaikea maille, joista lähdetään saarelle töihin sankoin joukoin – esimerkiksi Puolalle.
EU-lähteissä kuitenkin korostetaan, että sama oikeus tukien leikkaamiseen tulisi muillekin EU-maille, jos EU-komissio ja jäsenmaat yhdessä pitäisivät niiden tilannetta poikkeuksellisena. EU-maat eivät voi olla keskenään eriarvoisessa asemassa.
Tuskin esityksen mukaan myös perhe-etuuksia voisi leikata. Jos puolalaisen työntekijän lapset asuisivat Puolassa, perhe ei saisi Britannian vaan Puolan kustannustasoon pudotettua lapsilisää. Tätä EU-lähteissä pidetään esityksenä, joka on järkeenkäypä ja helposti hyväksyttävissä.
Muitakin maita saattaisi kiinnostaa lisien leikkaaminen: esimerkiksi Suomessa on mietitty, miksi virolaisen työntekijän Virossa asuvat lapset saavat Suomen kustannusten mukaista lapsilisää.
Punnan seteleissä palkkansa saavat britit haluavat, että unionissa euromaat eivät määräile heidän asioitaan. Tähän liittyy keskustelua muun muassa siitä, mitkä päätökset tehdään euromaiden ja mitkä kaikkien jäsenmaiden kesken.
Tässäkään asiassa Britannia ei saa erityisasemaa, vaan on samalla viivalla kuin muutkin euron ulkopuolella olevat maat.
Aiemmin neuvotellut, niin sanotut opt out- ja opt in -sopimukset kuitenkin takaavat, että Iso-Britannia voi monessa asiassa jättäytyä sivuun syvenevästä EU-yhteistyöstä.
Seuraavina kahtena viikkona, kun poliitikot ja virkamiehet taistelevat esityksestä kulisseissa, ainakin Ranska pitää euromaiden asiaa – ja omaa asiaansa – tapetilla. Sille on tärkeää, että briteillä ei ole liikaa vaikutusvaltaa.
Pääministeri Cameron sanoi vaalien jälkeen haluavansa niin merkittäviä myönnytyksiä, että EU-sopimuksia on muutettava. Muu EU vastasi, että se tuskin onnistuu. Tämän päivän esityksessä on löydetty tähänkin kompromissi: Lakimuutokset onnistuvat ilman, että EU-perussopimuksiin kosketaan. Perussopimuksia voidaan kuitenkin muuttaa myöhemmin.
Cameronin pitäisi vakuuttaa äänestäjät siitä, että hän on tehnyt EU:sta briteille paremman paikan elää. Ja että unioniin jääminen olisi parempi vaihtoehto kuin siitä eroaminen. Entistä etuoikeutetumpaa asemaa maalle ei tosin näytä olevan luvassa.
EU:n puolestaan pitäisi pitää rivinsä kasassa ja saada kaikki vakuuttuneeksi siitä, että brittien takia myönnytyksiä on tehtävä. Jos britit äänestäisivät itsensä eroon unionista, EU olisi taas uudessa kriisissä.