Hallituksen vaikutusvalta yritysten kilpailukykyyn on aina enemmän tai vähemmän välillinen, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamalleista vastaava johtaja Timo Lindholm. Lindholm kommentoi yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutumista Ylen televisiouutisissa tänään perjantai-iltana.
– Mutta on hallituksen käsissä järeitä, konkreettisia, nopeitakin keinoja.
– Kaikki verotukseen liittyvät asiat ovat hallituksen käsissä, on valtava määrä erilaista säätelyä, joka koskee yritystoimintaa. Näitä voidaan muuttaa. On palkan sivukuluja, kyllä näitä instrumentteja löytyy. Eivät ne loppu ole, hän havainnollisti hallituksen keinoja.
Lindholmin mukaan tuottavuus on aina yrityskohtainen asia ja siihen hallituksella on etäinen ote. Hän totesi, että ulkomailta voidaan kuitenkin ottaa oppia esimerkiksi siinä, miten palkkaratkaisuja tehdään.
– Vientisektorin täytyisi olla se palkkajohtaja. Muut tulevat perässä.
– Yritystasolla, työpaikkatasolla tapahtuva sopiminen, sille on varmasti enemmän sijaa Suomessakin. Kaikki uusi tekniikka, teknologia, se otetaan käyttöön yritystasolla. Siellä se, nimenomaan tämä digitalisaatio, vaikuttaa yksittäisiin toimenkuviin, ammattiin, työn organisaatioon, organisointiin, ja sitä kautta perusteet sille työpaikkatason päätösvallalle ja sen lisäämiselle ovat minun mielestäni aika suuret, Lindholm sanoi.
Lindholmilta kysyttiin, kuinka iso asia yhteiskuntasopimusneuvottelujen kaatuminen on kansainvälisesti, esimerkiksi sijoittajille ja luottoluokittajille. Hän vastasi ulkomaisten tahojen katsovan Suomea kahdesta näkökulmasta:
– [Yhtäältä ne katsovat] yksittäisiä yrityksiä. Kuinka hyviä ne ovat, minkälaista laatua ne tuottavat, kuinka uudistuskykyisiä, kuinka kasvuhakuisia ne ovat? Toinen näkökulma on Suomi taloudellisena toimintaympäristönä. Tässä toimintaympäristössä tällainen neuvottelumekanismi ja tämä kompurointi on tietynlainen miinusmerkki.