Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Asiantuntija: "Pelkkä peruskoulu lähes varma menolippu köyhyysloukkuun"

Sosiaalikehitys Oy on tutkinut Opit käyttöön -hankkeessaan pelkän peruskoulututkinnon vaikutusta työllistymiseen jatkossa. Projektipäällikkö Jukka Ohtonen sanoo, että Suomessa on vakava alikouluttautuneisuuden ongelma, johon pitäisi puuttua. Pelkkä peruskoulutus tietää lähes varmasti elämää köyhyysrajalla, sanoo Ohtonen.

Oppilaita kirjastoluokassa.
Kuva: Sari Törmikoski / Yle
  • Laura Hossi
  • Heidi Kononen

Sosiaalikehitys Oy:n projektipäällikkö Jukka Ohtosen mukaan on vielä vaikea tietää mitä nykypäivän 17-19 -vuotiaat tulevat tekemään. Toisaalta tiedämme mitä hieman alle kolmekymppiset ovat tehneet.

- Me tiedämme 29-vuotiaista, kuinka moni on jättänyt opiskelunsa pelkkään peruskouluun. Ja sen perusteella me voimme arvioida, että kuinka suuri osa tämän päivän peruskoulunsa päättävistä nuorista tulee jättäämään opintonsa siihen. Se luku on noin 15 prosenttia.

Tällä tavalla laskettuna esimerkiksi Hämeenlinnassa on noin 1600 17-29-vuotiasta nuorta, joilla on tai tulee olemaan vain pelkkä peruskoulututkinto.

- Me tiedemme myös, että pelkän peruskoulun suorittaineista hämeenlinnalaisista nuorista lähes puolet on työn ja opiskelun ulkopuolella.  Tämä puolestaan kertoo sen, että mikäli opiskelu jää peruskoulun varaan, niin puolella siitä nuorten joukosta tulee olemaan epävakaa asema työmarkkinoilla.

Jukka Ohtonen kertoo, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten talous on pitkälle tulonsiirtojen varassa eli tuloista suurin osa muodostuu työmarkkina- ja asumistuesta ja pieni osa tulee toimeentulotuesta.  Tämä tietysti maksaa yhteiskunnalle.

- Suurempi asia on kuitenkin se, että mitä jää saamatta, kun nämä nuoret ovat työelämän ulkopuolella. Me laskimme metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän mukaan ansion ja palkkatulon menetykset. Ja se menetys on yli 30 000 euroa vuodessa, sanoo Ohtonen.

Ei syrjäytynyt, vaan alikoulutettu nuori

Jukka Ohtonen ei haluaisi puhua syrjäytyneistä nuorista vaan alikoulutetuista nuorista.

- Sillon kun puhumme syrjäytyneestä nuoresta, puhumme yksikön tasolla. Silloin me individualisoimme merkittävän yhteiskunnallisen ongelman. Syrjäytyneen nuoren osoittamista olennaisempaa on huomata, että meillä on huomattava alikouluttautuneisuuden ongelma ja sille pitäisi tehdä jotakin. Siis saada aikaan rakenteellisia muutoksia niin, ettei kukaan jätä koulutustaan pelkkään peruskouluun.

Ohtosen mukaan rakenteellisen ongelman purkamisessa koulutus on avainasemassa katsottaessa melkeinpä mitä tahansa mittaria.

- Esimerkiksi pelkän peruskoulun suorittaneen tulotaso on puolet korkeakoulututkinnon suorittaneen tulotasosta. Ja jos ajatellaan epäsosiaalista käyttäytymistä esimerkiksi väkivaltainen käyttäytyminen kasautuu voimakkaasti heikoimmassa koulutusasemassa oleville, lataa Ohtonen.

Nuorisotakuu pureutuu ongelmaan

Jukka Ohtosen mielestä nuoristakuu on askel oikeaan suuntaan ongelman purkamisessa ja siihen puuttumisessa. Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaalle seka alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

- Nuorisotakuu on erinomainen pyrkimys, toivottavasti se onnistuu. Mutta täytyy sanoa, että 17-vuotiaan paikka ei ole palkkatyössä, vaan koulutuksessa.

Ohtonen laskee, että meillä on 700 000 köyhää, joiden tulot on korkeintaan 60 prosenttia mediaanitulosta, joka on kansainvälinen köyhyysraja.

- Voidaan sanoa, että koulutuksen jättäminen pelkkään peruskouluun on aika varma menolippu tähän joukkoon, napauttaa projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy:stä.