Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Aurinkotuuli leikkasi komeetta Lovejoyn hännän

Tammikuun loppupuolella komeetta näkyy parhaiten. Tähtiharrastaja toivoo selkeitä öitä.

C/2011 L4 (PanSTARRS) komeetta maaliskuussa 2013
Kuva: Aki Taavitsainen
  • Sari Ursin

Tähtiharrastusyhdistys Mikkelin Ursa ry:n puheenjohtaja Aki Taavitsainen kaipaa selkeää säätä.

– Liian pitkään on taivaalla ollut pilviä tähtiharrastajan kannalta. Onneksi on ollut edes muutama selkeä yö.

Orionin tähdistön oikealla puolella on nyt komettaa Lovejoy nousemassa ja tammikuun puolenvälin maissa se on jo aika hyvin näkösällä.

– Komeetta on tällä hetkellä sumea utupallo, jonka ytimen pystyy havaitsemaan hyvissä olosuhteissa jopa paljain silmin. Parhaiten sen erottaakiikareilla tai kaukoputkella, sanoo Taavitsainen.

Ainutkertainen ilmestys

Komeetat ovat aurinkokunnan rakennuspalikoita ja ne ovat muodostuneet pääasiallisesti jäästä ja pölystä. Niiden ytimen koko on parista kilometristä kymmeniin kilometreihin. 

– Tuolta ne aurinkokunnan laitamilta Kuiperin vyöhykkeeltä tai Oortin pilvestä lähtevät liikenteeseen ja kopasahtelevat toisiinsa tai jonkin planeetan painovoiman vaikutuksesta ajautuvat pitkälle kiertoradalle aurinkomme ympärille. Tämäkin Lovejoy-komeetta on matkalla kohti aurinkoa, mutta kiertää sen kuitenkin todennäköisesti sen verran kauempaa, että siitä saadaan nauttia kevään aikana, arvelee Taavitsainen.

Joulukuussa 2013 kuvattu C/2013 R1- Lovejoy
Joulukuussa 2013 kuvattu C/2013 R1- Lovejoy Kuva: Aki Taavitsainen

Q2 Lovejoy-komeetan kiertorata on niin pitkä, että sitä ei tulla toista kertaa näkemään.  Tällä hetkellä se on maapallosta noin 70-75 miljoonan kilometrin päässä.

Lovejoyn häntä kokenut kovia

Vuoden 2014 Lovejoy on menettänyt häntänsä jo kahteen otteeseen.

– Komeetan häntä koostuu kaasusta ja pölystä, joka muodostaa monen mijoonan kilometrin mittaisen hännän.  Hännän katkeaminen on johtunut aurinkotuulen osumasta.Se toimii vähän niikuin magneettisina saksina siinä komeetan hännän ympärillä ja pätkii sitä. Pyrstö kehityy kuitenkin yleensä uudelleen, kertoo Taavitsainen

– Toivottavasti tämä nyt taivaalla vaeltava _C/2014 Q2 Lovejoy _kasvattaisi hienon pyrstön, jota voisimme ihailla paljain silmin.

Komeettoja tulee ja menee

Komeettojahan pyörii taivaalla Aki Taavitsaisen mukaan ajoittain. Vuoden aikana niitä voi olla useampiakin.

Yhdenkin komeetan löytäminen olisi jo hieno meriitti.

Aki Taavitsainen

– Näitä paljain silmin havaittavia komeettoja on todellakin viime aikoina ollut. Vuosi sitten taivaalla lensi Lovejoyn toinen komeetta. Aika ajoin niitä tulee, mutta upeita Halleyn komeetan tapaisia tulee näkyville Suomessa tyyliin vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Lovejoy-komeetat on nimetty australialaisen tähtiharrastajan Terry Lovejoyn mukaan. Tämänhetkinen Q2 Lovejoy on viides komeetta, minkä hän on löytänyt.

– Hyvää tuuriakin on miehellä ollut ja olosuhteet ovat olleet Australiassa kohdillaan. Toki pitää hattu kaverille nostaa tämmöisistä saavutuksista. Yhdenkin komeetan löytäminen olisi jo hieno meriitti, sanoo Taavitsainen.