STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder lyttäävät Elinkeinoelämän keskusliiton kirjeen, jonka pontimena ovat olleet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetoomukset eliitin vapaaehtoisesta palkka-alesta.
EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti maanantaina 16 000 EK:n jäsenyritykselle kirjeen, jossa hän kehottaa yritysjohtajia harkitsemaan palkan alentamista tai rahan lahjoittamista "jollekin yhteiskunnan alueelle".
STTK:n Palola kysyy, onko oikein tuoda Suomeen amerikkalaistyyppinen, lahjoituksiin perustuva yhteiskunta, jossa huonompiosaisten ja heikompien asemasta pidetään huolta lahjoituksilla.
– Mielestämme tämä on vieras asia Suomeen, Palola pamauttaa.
"Eliitti paistattelee päivää"
Myös Akavan Fjäder sanoo, että Alahuhdan kirje edustaa amerikkalaista tyyliä, jossa erilaisia hankkeita rahoitetaan lahjoituksilla.
– Se on väärä tapa, Fjäder torjuu.
Alahuhta kertoi kirjeessään lahjoittavansa itse seuraavan neljän vuoden aikana rahaa koulutukseen ja tutkimukseen. Fjäder ihmettelee, onko kyseessä uusi ideologia, kun varoja kerätään sellaisiinkin asioihin, jotka pitäisi rahoittaa verotuksella.
– Se on omitusta, Fjäder sanoo.
Myöskään Palolan mielestä hyvinvointiyhteiskunta ei voi perustua lahjoitusten varaan, vaan se pitäisi rahoittaa veroilla.
– Tässä hyväosainen eliitti helposti paistattelee päivänvalossa näiden lahjoitustensa kanssa, Palola sanoo.
Palola pitää myös mahdollisena, että vapaaehtoinen palkkojen alennus otetaan myöhemmin takaisin.
– On olemassa sellainen pieni osa ihmisistä, jotka voivat populistisesti ilmoittaa, että ovat valmiita laskemaan palkkojaan, ja sitten toisaalta jonkun ajan kuluttua asia voidaan hoitaa toiseen suuntaan.
Palola sanoo pitävänsä hyväntekeväisyyttä sinänsä kannatettavana ja hyvänä asia, mutta EK:n avaus herättää hänessä ristiriitaisia tunteita.
"Poppakonstit eivät pelasta Suomea"
Fjäder sanoo, että eliitin palkka-alen ajaminen vie keskustelun väärälle raiteelle, kun pitäisi puhua esimerkiksi investointien saamisesta Suomeen. Hän moittii, että kyseessä on temppupolitiikka.
- Jonkuntyyppinen moraalinen ulostulo tämä on, muttä eivät nämä poppakonstit pelasta Suomea, Fjäder jatkaa.
Fjäder olisi valmis miettimään oman palkkansa alentamista, jos aiheesta syntyisi yleinen, kaikkia kattava liike.
Palola sanoo, että on itse valmis talkoisiin, mutta hoitaisi asian maksamalla enemmän veroja.
– Hoitaisin omalta osaltani veronmaksun kautta. Eli hoitaisin niin, että maksaisin enemmän veroja oman kantokykyni mukaan, Palola sanoo.
Palola huomauttaa myös, että palkanalennukset laajassa mittakaavassa tarkoittavat sitä, että verokertymä pienenee.