Suomessa vireillä olevat sellutehtaiden laajennukset ja uudet tehtaat tuovat toteutuessaan alalle yli 10 000 työpaikkaa, Suomen biotalouden klusterin FIBICin toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi arvioi Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa.
Itse tehtailla työntekijöiden määrä ei juurikaan muutu, vaan tuotanto tehostuu. Materiaalivirtojen lisääntyminen kertautuu suoraan puunhankintaan ja kuljetuksiin, mikä tietää uutta työtä.
Selluntuotantoa lisätään vanhoissa tehtaissa, ja vuoden aikana on julkaistu kolme miljardiluokan investointia Äänekoskelle, Kuopioon ja Kemijärvelle. Sellutehtaiden sijasta puhutaan biotuotetehtaista tai biojalostamoista.
– Biotuotetehtaan ytimenä on tehokas selluntuotanto, jonka rinnalle kehitetään uutta teollista toimintaa kuitujen jatkojalostuksesta tai sivuvirroista.
Sellunkeiton perinteisiä sivutuotteita ovat olleet mäntyöljy ja tärpätti. Myös bioenergiaa on tuotettu. Puunkulutuksen kasvaessa myös oheistuotteiden tuotanto moninkertaistuu. Esimerkiksi Äänekoskelle kaavaillun sellutehtaan lasketaan tuottavan yhden terawattitunnin verran sähköä vuodessa valtakunnan verkkoon. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin mitä Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä viime vuonna.
Energiaa ja erikoisuuksia
Biotuotteiden jatkojalostuksessa ollaan jo pitkällä energiapuolella ja biopolttoaineista tulee ison volyymin tuotteita.
Puukuitujen kehittäminen tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi on Christine Hagström-Näsin mukaan kiinnostava kehityssuunta, vaikkakin pienemmän mittakaavan tuotantona.
– Puuvillan tuotanto ei ole kestävällä pohjalla, siihen on tulossa pudotusta, jonka puu voi korvata. Nämä puuperäiset tekstiilikuidut ovat tuotannossa ehkä noin viiden vuoden kuluttua.
Pakkausmateriaalien lisätarve näkyy kartongin kulutuksen kasvuna.
– Kartonkien taipuisuutta kehitellään edelleen, samoin eri tapoja korvata muovi puupohjaisilla aineilla.
Suomi–Ruotsi-peliä
Uusien investointihalujen ilmaantuminen Suomessa ja myös Ruotsissa ovat Aasian markkinanäkymien seurausta. Havusellua tarvitaan tuomaan kestävyyttä pehmo- ja pakkausmateriaaleihin. Esimerkiksi wc-paperin käytön yleistyminen Kiinassa lisää sellun kysyntää.
Tehtaat sijoittuvat raaka-aineen läheisyyteen. Havumetsävyöhykkeellä ei tällä hetkellä ole Ruotsin lisäksi varteenotettavia kilpailjoita, eli maita joissa puuvaroja on riittävästi saatavissa tuotantoon. Kanadassa mäntypistiäisen aiheuttamat mestätuhot ovat ongelmana ja Venäjällä infrastruktuuri on lähes olematonta, eli puuta ei saada metsästä liikkeelle.