Eero Järnefeltin (1863-1937) syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Suomen kuvataiteen kultakauden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Järnefeltin näyttely avautuu Ateneumin taidemuseossa perjantaina 25.1. Näyttelyssä on esillä valikoima taiteilijan tunnetuimpia maalauksia sekä piirustuksia ja grafiikkaa.
Isänmaan etu johtotähtenä
Eero Järnefeltin kuuluisin taulu on Raatajat rahanalaiset, toiselta nimeltään Kaski. Tätä maailmallakin näyttelystä toiseen matkaavaa kansallista taideaarretta ei olisi olemassa, jos Järnefelt olisi saanut valita itse ammattinsa. Hän halusi kansakoulunopettajaksi.
Isän yllytyksestä poika ryhtyi kuitenkin opiskelemaan kuvataidetta, kertoo taidehistorioitsija ja Eero Järnefelt -seuran puheenjohtaja Leena Lindqvist.
- Isä rahoitti muun muassa Eero-pojan opinnot Pariisissa. Hän halusi poikansa ajavan taiteilijana isänmaan asiaa, kaikkinainen taiteellinen itsensä ilmaisu oli toisarvoista, Lindqvist kertoo ja jatkaa
- Vasta myöhemmin 1900-luvun puolella Järnefeltin taiteessa alkaa näkyä hänen oma persoonaansa ja maailmankuvansa.
Pieni on kaunista
Eero Järnefelt oli toki itsekin sisäistänyt lapsuuden kulttuurikotinsa eetoksen sivistyneistön tehtävästä luoda maalle oma kansallisen kulttuurin perusta. Yhdessä muiden kuvataiteemme kultakauden taiteilijoiden - muun muassa Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen - kanssa Järnefelt koki nostaa kansallisen taiteemme kansainväliselle tasolle. Leena Lindqvistin mukaan Järnefelt poikkesi kuitenkin räiskyvämmistä kollegoistaan monella tapaa.
- Järnefeltille tyypillisessä maisemanäkemyksessä pieni oli kaunista. Hän huomioi ympäristöstään rentukkaa, haukea, sammakkoa ja silkkiuikkua, eikä kaivannut niinkään mahtavia kurkilaumoja tai komeita lentäviä joutsenia, Lindqvist sanoo.
Erityisesti Eero Järnefelt rakasti Kolin jylhiä näkymiä. Maisemaa Kolin rinteiltä Pielisjärvelle taiteilija maalasi kaikkina vuodenaikoina elämänsä loppuun asti.
Kauneutta arjessa ja lapsissa
Muotokuvamaalarina Järnefelt oli mestari, Leena Lindqvistin mukaan Suomen paras. Järnefelt maalasi lukemattomia virallisia muotokuvia. Persoonallisimpia ovat kuitenkin taiteilijan omasta perheestään tekemät muotokuvat. Niissä Järnefeltin taiteelle tyypillinen lämpö ja hellyys, sekä hänen terävä havaintokykynsä, tulevat parhaiten esille, Lindqvist sanoo.
- Järnefelt oli erinomainen perheenisä. Kotoa hän löysi arkiset tapahtumat, esimerkiksi lukeva tyttö, joissa hän näki kauneutta, Lindqvist kuvailee.
Ateneumin kevään 2013 päänäyttelyssä, Eero Järnefelt 150 vuotta, on esillä tiivistelmä taiteilijan keskeisestä tuotannosta. Museon kolmannessa kerroksessa ovat maalaukset, alakerrassa grafiikkaa ja piirroksia. Näyttely on esillä huhtikuun loppupuolelle asti.