Tiedätkö, mitä kaikkea hengität kävellessäsi keväällä kaupungilla lumien sulettua? Ainakin hiekkaa, asfalttia, metallia, kumia, hiiliä, bakteereita, hometta ja siitepölyä. Nämä kaikki aineet ovat mukana cocktailissa, joka leijuu hiekoitetuilla kadulla ilmassa näinä viikkoina useimmissa suomalaisissa kaupungeissa.
– Siinä cocktailissa ei ole mitään hyvää, tiivistää katupölyn terveysvaikutuksia selvittänyt johtava tutkija Timo Lanki THL:stä.
Katupölyssä olevat karkeat mineraalit ovat peräisin asfalttipinnasta ja hiekoitushiekasta. Sen lisäksi seassa on nastarenkaista peräisin olevia metalleja ja kumihiukkasia sekä metalleja, jotka pääsevät ilmaan muista auton kuluvista osista.
Karkeiden hiukkasten pinnalle tarttuu hienompia hiukkasia, kuten pakokaasun hiiliä, talven aikana kertyneitä bakteereita ja siitepölyä. Silmille näkymättömien pienhiukkasten vaarallisuus piilee siinä, että ne menevät keuhkoihin saakka.
Tutkijatkin aliarvioivat
Katupölyn terveyshaittoja aliarvioitiin pitkään. Langin mukaan tiedemiehetkin pitivät sitä pitkään pelkkänä ärsytyshaittana, kunnes paljastui, että pahoina katupölypäivinä sairaalakäyntejä tulee tavallista enemmän.
Nyt katupölyn vaikutuksia tutkitaan hyvinkin aktiivisesti. Tiedetään, että katupöly saattaa pahentaa astmaa, aiheuttaa tulehdusreaktioita keuhkoissa ja että tulehdus voi levitä myös muualle elimistöön.
Jos yhä useampi vaihtaisi kitkarenkaisiin, niin katupölyä saataisiin vähennettyä, siitä ei ole epäilystäkään.
– Sen vuoksi myös sydänpotilaat voivat joutua sairaalaan.
Sitä ei Langin mukaan vielä tiedetä, mikä katupölyn sisältämästä kirjavasta ainesosaluettelosta aiheuttaa kaikkein eniten terveyshaittoja.
Jos et ole aiemmin harkinnut kitkarenkaita, niin...
Tutkija kertoo havainneensa, että ilmastonmuutos saattaa pidentää katupölykautta. Kun lumet lähtevät aikaisemmin, pölinäaika voi alkaa aikaisemmin, ja jos kesken kevättä iskevätkin pakkaskelit, kaupungit joutuvat hiekoittamaan enemmän.
Langilla on ongelmaan kaksi ratkaisua.
Ensinnäkin kaupunkien pitäisi ryhtyä hiekanpoistoon nykyistä aiemmin ja kastella katuja suolaliuoksella pölisemisen estämiseksi. Toinen tekijä riippuu meistä autoilijoista – ja se voi olla monelle kova pala. Pitäisi vaihtaa kitkarenkaisiin.
– Se olisi helpoimpia tapoja. Jos yhä useampi vaihtaisi kitkarenkaisiin, niin katupölyä saataisiin vähennettyä, siitä ei ole epäilystäkään.
Myös jalankulkijana pystyy vähentämään katupölykauden aiheuttamia haittoja. Astmaatikkojen ja joidenkin sydänsairaidenkin kannattaa harkita sisällä pysymistä. Hengityssuojain puolestaan on hyödyllinen apuväline terveille alle 65-vuotiaille – muillekin kuin katupölystä kaikkein pahimmin kärsiville.
Ja koska katupölyhiukkaset ovat sen verran isoja, että ne laskeutuvat nopeasti, pölyä pystyy välttelemään kävelemällä kauempana ajoradasta, jos se vain on mahdollista.
– Juuri katselin, kun äiti meni lastenvaunujen kanssa aivan tien vieressä. Katupöly ei ole terveellistä lapsillekaan: siinä ei ole mitään henkeä uhkaavaa, mutta se voi aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja nuhakuumeen pahenemisia ynnä muuta sellaista, Lanki luettelee.