Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset päättivät neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 16.10.1994 tuloksella 56,9–43,1% kannattaa maan liittymistä Euroopan Unioniin. Hallitus ja eduskunta noudattivat tulosta ja Suomi liittyi EU:hun 1.1.1995.
20 vuotta myöhemmin jäsenyys puhuttaa yhä.
Äänestysprosentti kansanäänestyksessä oli 74, vuoden 2014 eurovaaleissa enää 39,1.
Suomalaisten laimea osallistuminen eurovaaleihin kautta jäsenyyden kertoo kansalaisten monijakoisesta suhtautumisesta unioniin.
Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen jälkimainingeissa yhdentyminen länteen oli poliittinen tavoite enemmistölle myös Suomessa, mutta vuosien kuluessa jäsenyys on tuonut eteen kysymyksiä kuten Schengenin ja avoimet rajat, maataloustukien alenemisen, yhteisvaluutta euron ja lopulta Euroopan dramaattisen mahalaskun, eurokriisin.
Jäsenyys jakoi puolueita
EU-jäsenyydestä puhutaan Suomessa siksi yhä. Jäsenyys jakoi myös puolueita. Kokoomus, RKP ja SDP olivat jo aiemmin asettuneet EU-jäsenyyden kannalle.
Keskustan silloinen puheenjohtaja ja pääministeri Esko Aho laittoi peliin puheenjohtajuutensa kesäkuun puoluekokouksessa 1994 jäsenyyden puolesta. Jos vastahankainen keskusta ei asettuisi jäsenyyden kannalle, hän lähtisi. Puolue päätyi jäsenyyden kannalle, vaikka puolueen kannattajakunta oli sitä vastaan.
Vasemmistoliitto ja vihreät olivat jakautuneet ja Suomen maaseudun puolue (SMP) ja Kristillinen liitto vastaan. Jälkimmäinen erosi hallituksesta jäsenyyskaavailujen takia.
Valtioneuvosto (Pääministerin Esko Ahon hallitus):
”EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti.”
”EU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä. EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua.”
”EU-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Useimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella.”
(Jokaiseen talouteen lähetetty ”Valtioneuvoston tiedote Euroopan unionin jäsenyydestä” syyskuussa 1994)
Idässä ratkaisi turvallisuus, lännessä talous
Jäsenyysäänestyksen alla käytiin vilkasta keskustelua myös turvallisuuspolitiikasta. Entiset Varsovan liiton maat Itä-Euroopassa olivat vuodesta 1999 aloittaneet liittymiset Natoon.
Naapurimaa Viro liittyi puolustusliittoon maaliskuussa 1994 Naton suuressa laajentumisessa. Itä-Euroopassa priorisoitiin turvallisuutta, Suomessa taloudellista integraatiota.
Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh:
”EU-jäsenyys on elinehto Suomen teollisuudelle. –Tästä yksinkertaisesta perustotuudesta voidaan vetää se johtopäätös, että EU-jäsenyyden avulla myös mahdollisuudet huolehtia pohjoismaisesta sosiaaliturvasta kohentuvat.”
”Haluammeko vetäytyä ja jäädä sivuun kansainvälisestä kehityksestä ja vuorovaikutuksesta, vai haluammeko olla mukana muiden joukossa vaikuttamassa siihen Eurooppaan, josta olemme ainakin taloudellisesti erittäin riippuvaisia.”
(Pohjalainen 28.8.1994)
Jäsenyyden epäilijöitä oli sekä ammattiyhdistysliikkeessä että sosiaalidemokraattisessa puolueessa.
SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen:
”Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosialidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista.”
(YLE A-Studio 1994)
20 vuotta sitten Euroopan Unioni veti nimenomaan taloudellisista syistä. Integroituminen kasvaviin sisämarkkinoihin oli täky Suomen lisäksi Ruotsille ja Itävallalle. Öljyrikas Norja päätti omassa kansanäänestyksessään jäädä EU:n ulkopuolelle.
Turkin lähentyminen tyssäsi terrori-iskuihin
EU koki vielä kolme laajentumista, suuren laajentumisen vuonna 2004, jolloin kahdeksan Itä-Euroopan maata, Kypros ja Malta liittyivät unioniin. Romania ja Bulgaria seurasivat 2007 ja Kroatia vielä 2013.
Euroopan taloudelliset ja institutionaaliset vaikeudet sekä hakijamaiden omat uudistusten puutteet ovat pysäyttäneet laajentumisen Balkanilla ja Turkissa mieli on ehtinyt kääntyä jopa EU-vastaiseksi unionissa heränneen muslimipelon myötä.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) aloitti Turkin lähentämisen Eurooppaan Suomen puheenjohtajuuskaudella 1999. Integraatio on pikkuhiljaa kuihtunut alkaen Yhdysvaltoihin 2001 kohdistuneista terrori-iskuista, jotka sitten levisivät Eurooppaan.
Finanssikriisi vahvisti kriittisiä ääniä
Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi on myös muuttanut Euroopan Unionin sykettä. Talouskriisi kouraisi todella vuonna 2009 ja siitä alkaen pikkuhiljaa soraäänet ovat kasvaneet. Eduskuntavaaleissa 2011 eurooppalaiset kysymykset nousivat etualalle.
Jos aiemmin unioniin oli tunkua, tuntuu trendi olevan nyt toiseen suuntaan.
Eurokriittiset puolueet, jotka vaativat integraation osittaista purkamista ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden jonkinasteista palauttamista saavuttivat vaalimenestyksen 2014 toukokuun eurovaaleissa ja muodostivat EU-parlamenttiin kolmanneksi suurimman ryhmän Euroopan konservatiivit ja reformistit, johon kuuluu myös perussuomalaiset.
Suomessa puolueista eroa EU:sta ja eurosta vaativat Itsenäisyyspuolue ja Kommunistinen työväenpuolue. Muutos 2011 haluaa molemmista neuvoa antavan kansanäänestyksen.
Britanniassa pääministeri David Cameron on luvannut, että maassa pidetään EU-jäsenyydestä kansanäänestys vuonna 2016, jos konservatiivit voittavat ensi kevään parlamenttivaalit.
Britannian EU-taival on ollut takkuinen viime vuodet. Maa on vaatinut lukuisia poikkeamia EU-sopimuksiin.
Samalla kun EU-kriittiset äänet Euroopassa ovat voimistuneet, on kansallisvaltioiden sisäinen separatismi myös voimistunut. Skotlannissa itsenäisyyttä Britanniasta tavoitelleet hävisivät niukasti syyskuun kansanäänestyksessä.
Espanjan Katalonia aikoo keskushallinnon ohjeistuksen ja perustuslain vastaisesti järjestää äänestyksen itsenäistymisestä.