Euroopan investointipankki (EIP) on alkanut käytännössä toteuttaa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen investointi-ideaa. Siinä vivuttamalla eli rahaa kerryttämällä kasaan yritetään haalia peräti 315 miljardia kolmessa vuodessa uusia, riskipitoisempia investointeja varten.
Pohjakassa on 21 miljardia, jolla houkutellaan mukaan uutta rahaa julkisilta ja yksityisiltä sijoittajilta. EU:n rahastoja summasta on 16 miljardia ja Euroopan investointipankin osuus on viisi miljardia euroa.
Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori esitteli uutta rahastoa tiistaina täydelle salille päättäjiä, yrittäjiä ja sijoittajia Finlandia-talossa. Nyt on kiire saada investoinnit kasvuun Euroopassa ja ennen kaikkea Suomessa.
– Rahaa tällä hetkellä on, korot ovat ennätysalhaalla, mutta siitä huolimatta oikein uusia hankkeita ei lähde liikkeelle riittävästi. Se on seurausta toisaalta siitä ettei ole oikein kunnon projekteja ja jos on, ei ole oikein riskinottohalua- ja kykyä, sanoi Vapaavuori Helsingissä.
Miljardipotti vuodessa luvassa Suomelle
Moni on epäillyt Junckerin ja Kataisen lempilapseksikin nimitettyä investointiohjelmaa. Sen onnistuminen nähdään vasta vuosien kuluttua, mutta jotain on jo saatu.
Äänekosken Metsä-Fiberin biotuotetehdas sai jo ennakkoon Euroopan strategisten investointien rahastolta (ESIR) 75 miljoonaa euroa korvamerkittyä rahaa. Ja lisää pitäisi tulla vaikka sairaaloille, liikenteelle tai verkkoyrityksille.
Vaikka puhutaan rahastosta, ESIR on käytännössä takausjärjestelmä, jonka rahoitus kohdistuu lähes kaikille toimialoille.
Varapääjohtaja Vapaavuori korosti, että Suomi on jo hyötynyt viime vuonna Euroopan investointipankin lainoista miljardin euron verran, ja sama tahti jatkuu. Jyväskylän keskussairaala on saanut EIP:ltä 200 miljoonan euron lainan. E18-tiehanke Haminan ja Vaalimaan välillä on esimerkki julkisen ja yksityisen rahoituksen kumppanuudesta.
– Suomi on saanut tätä EIB-rahaa miljardin vuodessa, joka on aika paljon. Suhteellisesti enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa. Realismia on että saamme jatkossa suunnilleen saman verran, mutta toisin kuin tänään se kohdistuu hieman riskipitoisempiin kohteisiin, sanoi Vapaavuori.
Uudella rahastolla kohdistetaan rahoitusta pääosin strategisesti tärkeisiin infrastruktuurihankkeisiin ja uudistaviin teollisiin investointeihin. Noin neljäsosa rahoituksesta on tarkoitus kohdistaa pienille ja keskisuurille yrityksille.
Yhteistyötä laajalti eri tahojen kanssa
ESIR haluaa yksityisiä pankkeja takausten välittäjiksi. Teollisuussijoitus, valtion vientitakuulaitos Finnvera, Tekes ja Kuntarahoitus voivat olla eri rooleissa suhteessa investointirahastoon. Toistaiseksi Finnvera on hakenut EU:lta mahdollisuutta päästä niin sanotuksi välirahoittajaksi. Käytännössä sijoittajien riskit vähenevät välirahoittajan roolin myötä. Myös eläkeyhtiöille tarjoutuu mahdollisuus pitkäaikaisiin sijoituksiin.
Jokin rooli saattaa olla myös Pohjoismaiden investointipankilla. Niin ainakin väläytti varapuheenjohtaja Jyrki Katainen käydessään toukokuussa Helsingissä.
Kaikkien suunnitelmien täytyy olla kuitenkin ESIRIN hyväksymiä ennen kuin niitä aletaan viedä eteenpäin. Uutta rahastossa on sen mahdollisuus ottaa suurempia riskejä kuin EIP:n aikaisemmissa hankkeissa.
Kiinnostaa yksityisiä pääomasijoittajia
Yksityiset sijoittajat ovat tyytyväisiä, kun julkista rahaa saadaan mukaan esimerkiksi uuden teknologian kasvuyrityksiin. Niissä yleensä rahastojen katto tulee vastaan jo muutaman miljoonan sijoitusten kohdalla, kertoo Pääomasijoittajayhdistyksen puheejohtaja Tuomas Lang. Hänen edustamansa etujärjestö hallinnoi yli viiden miljardin euron rahastosijoituksia.
– Nopeissa kasvuyrityksissä niiden sijoituksia tekevien rahastojen kannalta se on iso mahdollisuus, koska siellä institutionaalisten rahoittajien puute on selvä.
Rutkasti tukea yrityksille lähivuosina
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) esitteli kasvurahoituksen lisäpanostuksia, joista jo on päätetty. Vuosina 2016–2018 hallitus rahoittaa erilaisia hankkeita satoja miljoonia euroja. Yrityksilleon tarjolla runsaasti tukea rahastoissa, välirahoituksella, kasvua tukevilla ohjelmilla ja suoralla budjettirahoituksella.
Suoraa budjettirahoitusta ja osittan ESIRILTÄ tulevaa rahoitusta käytetään muun muassa uusiutuvan energian investointeihin ja pilottihankkeisiin yhteensä 100 miljoonaa euroa. Myös cleantech, biotalous ja tutkimustulosten kaupallistaminen ovat keskiössä, kertoi energiaministeri Olli Rehn.
– Lähivuosien kansallinen kasvurahoitus on noin 600 miljoonaa euroa nykyisillä päätöksillä. Siitä iso osa Finnveran kautta kansallisena välirahoitusinstrumenttina kasvuhakuisille pk-yrityksille. Sen lisäksi uusituvan energian innovointi- ja investointitukeen tämän lisäksi yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen, sanoo Rehn.